Oppisopimuskoulutuksen kehittäminen
opetus- ja kulttuuriministeriö
10.04.2007
Julkaisusarja:
Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:25This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-485-356-9Tiivistelmä
Opetusministeriö asetti 3.5.2006 työryhmän, jonka tehtävänä oli kartoittaa virkasuhteisten oppisopimuskoulutukseen osallistumiseen liittyvät ongelmat ja kehittämiskohteet ja tehdä kartoituksen pohjalta toimenpidesuunnitelma oppisopimuskoulutuksen kehittämiseksi sekä ehdotus mahdollisesti tarvittavista säädösmuutoksista. Lisäksi työryhmän tuli selvittää oppisopimuskoulutuksen opintososiaalisiin etuihin liittyvät kehittämistarpeet sekä tehdä ehdotus tarvittavista säädösmuutoksista. Työryhmän tuli tehdä myös muut tarvittavat ehdotukset oppisopimuskoulutuksen kehittämiseksi.
Oppisopimuskoulutus ei ole nykylainsäädännön mukaan mahdollista virkasuhteessa, vaan virkasuhteessa olevalle on myönnettävä oppisopimuskauden ajaksi virkavapaus. Sekä työnantajat että virkamiehet ovat kokeneet virkavapausmenettelyn ja palvelussuhdemuotojen yhteen sovittamisen ongelmalliseksi, mikä on ollut esteenä oppisopimuskoulutuksen hyödyntämiselle virkamiesten ammatillisen osaamisen kehittämisessä. Työryhmä pitää tärkeänä, että palvelussuhteen muoto ei vaikuta henkilön mahdollisuuksiin osallistua oppisopimuskoulutukseen. Tästä syystä työryhmä esittää, että luodaan uusi sopimustyyppi virkamiehen oppisopimus. Virkamiehen oppisopimuksen taustalla on aina virkasuhde tai muu virkasuhteeseen verrattava julkisoikeudellinen palvelussuhde. Muutoin virkamiehen oppisopimusta koskevat samat vaatimukset kuin määräaikaiseen työsopimukseen perustuvaa oppisopimusta. Virkamiehen oppisopimukseen ei kuitenkaan sovelleta ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 18 §:n säännöksiä.
Oppisopimuskoulutuksen opintososiaalisiin etuihin on tehty tarkistus viimeksi vuonna 2001. Elinkustannukset ovat nousseet vuosien 2001–2006 aikana hieman yli viisi prosenttia, mikä aiheuttaa paineita korottaa oppisopimuskoulutuksen opintososiaalisia etuja vastaavasti. Oppisopimuskoulutuksen opintososiaalisissa eduissa on nähty lisäksi ongelmalliseksi matkakorvausten määräytymisperusteet ja majoittumiskorvauksen pienuus sekä opiskelijoiden joutuminen eriarvoiseen asemaan asetukseen sisältyvän harkinnanvaran vuoksi. Työryhmä esittää, että päivärahoihin tehdään maltillinen indeksikorotus. Matka- ja majoituskorvausta tarkastellaan erikseen niin, että matkakustannusten määräytymisperusteita muutetaan lähemmäs koulumatkatukea ja määräytymisperusteita täsmennetään, jotta korvauskäytännöt olisivat mahdollisimman yhtenäiset eri puolilla Suomea. Jouston mahdollisuutta ei kuitenkaan täysin suljeta pois. Majoittumiskorvausta korotetaan indeksikorotusta tuntuvammin. Opiskelijan oikeutta oppisopimuskoulutuksen opintososiaalisiin etuihin rajoitetaan siten, että jos opiskelija saa samalta ajalta palkkaa, hän ei ole oikeutettu asetuksessa mainittuihin opintososiaalisiin etuihin.
Lisäksi työryhmä tekee ehdotuksia rekrytointikynnyksen ja oppisopimusopiskelijaksi ottamiskynnyksen madaltamiseksi niin, että työnantajat tarjoavat nykyistä enemmän oppisopimuspaikkoja, korkeakoulutettujen täydennyskoulutuksen suorittamiseksi oppisopimuskoulutuksena, vaikeasti työllistettävien henkilöiden oppisopimuskoulutuksen kehittämiseksi, oppisopimuskoulutuksen määrän lisäämiseksi sekä oppisopimuskoulutuksen rahoituksen ohjauksen vahvistamiseksi. Työryhmän näkemyksen mukaan nämä ehdotukset turvaavat osaltaan työelämän eri toimialojen perus- ja lisäkoulutustarpeita ja ammattiosaajien saatavuutta työmarkkinoilla. Samalla ne tukevat yksilöä oman ammatillisen osaamisen ylläpitämisessä ja kehittämisessä ja sitä kautta työssä pysymisessä tai työuralla etenemisessä.
Oppisopimuskoulutus ei ole nykylainsäädännön mukaan mahdollista virkasuhteessa, vaan virkasuhteessa olevalle on myönnettävä oppisopimuskauden ajaksi virkavapaus. Sekä työnantajat että virkamiehet ovat kokeneet virkavapausmenettelyn ja palvelussuhdemuotojen yhteen sovittamisen ongelmalliseksi, mikä on ollut esteenä oppisopimuskoulutuksen hyödyntämiselle virkamiesten ammatillisen osaamisen kehittämisessä. Työryhmä pitää tärkeänä, että palvelussuhteen muoto ei vaikuta henkilön mahdollisuuksiin osallistua oppisopimuskoulutukseen. Tästä syystä työryhmä esittää, että luodaan uusi sopimustyyppi virkamiehen oppisopimus. Virkamiehen oppisopimuksen taustalla on aina virkasuhde tai muu virkasuhteeseen verrattava julkisoikeudellinen palvelussuhde. Muutoin virkamiehen oppisopimusta koskevat samat vaatimukset kuin määräaikaiseen työsopimukseen perustuvaa oppisopimusta. Virkamiehen oppisopimukseen ei kuitenkaan sovelleta ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 18 §:n säännöksiä.
Oppisopimuskoulutuksen opintososiaalisiin etuihin on tehty tarkistus viimeksi vuonna 2001. Elinkustannukset ovat nousseet vuosien 2001–2006 aikana hieman yli viisi prosenttia, mikä aiheuttaa paineita korottaa oppisopimuskoulutuksen opintososiaalisia etuja vastaavasti. Oppisopimuskoulutuksen opintososiaalisissa eduissa on nähty lisäksi ongelmalliseksi matkakorvausten määräytymisperusteet ja majoittumiskorvauksen pienuus sekä opiskelijoiden joutuminen eriarvoiseen asemaan asetukseen sisältyvän harkinnanvaran vuoksi. Työryhmä esittää, että päivärahoihin tehdään maltillinen indeksikorotus. Matka- ja majoituskorvausta tarkastellaan erikseen niin, että matkakustannusten määräytymisperusteita muutetaan lähemmäs koulumatkatukea ja määräytymisperusteita täsmennetään, jotta korvauskäytännöt olisivat mahdollisimman yhtenäiset eri puolilla Suomea. Jouston mahdollisuutta ei kuitenkaan täysin suljeta pois. Majoittumiskorvausta korotetaan indeksikorotusta tuntuvammin. Opiskelijan oikeutta oppisopimuskoulutuksen opintososiaalisiin etuihin rajoitetaan siten, että jos opiskelija saa samalta ajalta palkkaa, hän ei ole oikeutettu asetuksessa mainittuihin opintososiaalisiin etuihin.
Lisäksi työryhmä tekee ehdotuksia rekrytointikynnyksen ja oppisopimusopiskelijaksi ottamiskynnyksen madaltamiseksi niin, että työnantajat tarjoavat nykyistä enemmän oppisopimuspaikkoja, korkeakoulutettujen täydennyskoulutuksen suorittamiseksi oppisopimuskoulutuksena, vaikeasti työllistettävien henkilöiden oppisopimuskoulutuksen kehittämiseksi, oppisopimuskoulutuksen määrän lisäämiseksi sekä oppisopimuskoulutuksen rahoituksen ohjauksen vahvistamiseksi. Työryhmän näkemyksen mukaan nämä ehdotukset turvaavat osaltaan työelämän eri toimialojen perus- ja lisäkoulutustarpeita ja ammattiosaajien saatavuutta työmarkkinoilla. Samalla ne tukevat yksilöä oman ammatillisen osaamisen ylläpitämisessä ja kehittämisessä ja sitä kautta työssä pysymisessä tai työuralla etenemisessä.