Liikenne- ja viestintäarkkitehtuuri 2030 ja 2050
Aho, Esko; Lyly, Lauri; Mero, Inka (2017-04-26)
liikenne- ja viestintäministeriö
26.04.2017
Julkaisusarja:
Raportit ja selvitykset 7/2017This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-514-9Tiivistelmä
Liikenne- ja viestintäministeriö asetti kolme selvityshenkilöä tuottamaan vision siitä, miten liikenne- ja viestintäjärjestelmän rohkealla kehittämisellä luodaan Suomen hyvinvoinnille, kilpailukyvylle ja kansantaloudelle suotuisa ympäristö vuosille 2030 ja 2050.
Työssä on määritetty visio vuosille 2030 ja 2050 seuraavasti:
1. Globaalisti on syntymässä vallankumouksellisia uusia teknologisia läpimurtoja, jotka mullistavat nykyiset liikenne- ja viestintäjärjestelmät.
2. Perinteinen liikenne ja digitaaliset ratkaisut sulautuvat.
3. Tiedosta tulee kriittisin tuotannon- ja kilpailutekijä.
4. Suomen suurimmat mahdollisuudet ovat globaalisti syntyvien teknologisten ratkaisujen nopeassa ja laajamittaisessa hyödyntämisessä.
5. Mahdollisuuteen on tartuttava, koska näin voidaan kestävästi ratkaista Suomen erityiset sisäiset ja ulkoiset saavutettavuushaasteet.
6. Suomen on pakko radikaalisti uudistaa olemassa olevia rakenteita ja toimintamalleja sekä päätöksentekoa.
7. Tavoitteeksi tulee asettaa, että Suomen tulee olla globaalisti johtava älykkään liikenteen ekosysteemi.
8. Edellyttää investointeja, muutosvalmiutta, riskinottoa, uutta osaamista ja kokeilemisen kulttuuria.
9. Jos tässä onnistutaan, syntyy kestävää taloudellista kasvua, luodaan uutta liiketoimintaa sekä mahdollistetaan laadukkaat kansalaisten liikenne- ja viestintäpalvelut.
10. Muutos tehtävä niin, että se hyödyttää jokaista suomalaista.
Raportissa kuvataan toimialaan vaikuttavia muutosvoimia sekä toimivan liikenne- ja viestintäarkkitehtuurin osatekijöitä, joita ovat teknologia ja tieto, kyvykkyydet, infrastruktuuri, hinnoittelu ja verotus, sääntely, turvallisuus, saavutettavuus, avoimet rajapinnat, public–private–people-kumppanuudet, riskinotto ja markkinoiden edelläkävijyys sekä päätöksenteko.
Työssä on määritetty visio vuosille 2030 ja 2050 seuraavasti:
1. Globaalisti on syntymässä vallankumouksellisia uusia teknologisia läpimurtoja, jotka mullistavat nykyiset liikenne- ja viestintäjärjestelmät.
2. Perinteinen liikenne ja digitaaliset ratkaisut sulautuvat.
3. Tiedosta tulee kriittisin tuotannon- ja kilpailutekijä.
4. Suomen suurimmat mahdollisuudet ovat globaalisti syntyvien teknologisten ratkaisujen nopeassa ja laajamittaisessa hyödyntämisessä.
5. Mahdollisuuteen on tartuttava, koska näin voidaan kestävästi ratkaista Suomen erityiset sisäiset ja ulkoiset saavutettavuushaasteet.
6. Suomen on pakko radikaalisti uudistaa olemassa olevia rakenteita ja toimintamalleja sekä päätöksentekoa.
7. Tavoitteeksi tulee asettaa, että Suomen tulee olla globaalisti johtava älykkään liikenteen ekosysteemi.
8. Edellyttää investointeja, muutosvalmiutta, riskinottoa, uutta osaamista ja kokeilemisen kulttuuria.
9. Jos tässä onnistutaan, syntyy kestävää taloudellista kasvua, luodaan uutta liiketoimintaa sekä mahdollistetaan laadukkaat kansalaisten liikenne- ja viestintäpalvelut.
10. Muutos tehtävä niin, että se hyödyttää jokaista suomalaista.
Raportissa kuvataan toimialaan vaikuttavia muutosvoimia sekä toimivan liikenne- ja viestintäarkkitehtuurin osatekijöitä, joita ovat teknologia ja tieto, kyvykkyydet, infrastruktuuri, hinnoittelu ja verotus, sääntely, turvallisuus, saavutettavuus, avoimet rajapinnat, public–private–people-kumppanuudet, riskinotto ja markkinoiden edelläkävijyys sekä päätöksenteko.