Perheenyhdistämisen edellytysten tiukentaminen ja sen vaikutukset Suomessa sekä kokemuksia viidestä Euroopan maasta
Miettinen, Anneli; Paavola, Juho-Matti; Rotkirch, Anna; Säävälä, Minna; Vainio, Arttu (2016-12-21)
Avaa tiedosto
Lataukset:
valtioneuvoston kanslia
21.12.2016
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 55/2016This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-313-2Tiivistelmä
Osana valtioneuvoston kanslian selvitys- ja tutkimustoimintaa toteutettu hanke Perheenyhdistämisen edellytysten tiukentaminen tarkastelee EU:n perheenyhdistämistä koskevan direktiivin (2003/86/EU) mukaisten perheenyhdistämisen valinnaisten lisäedellytysten soveltamisen edellytyksiä ja vaikutuksia Suomessa. Valinnaisia lisäedellytyksiä ovat kotoutumisedellytys, asuntoedellytys, asumisaikavaatimus, vähimmäisikää koskeva vaatimus ja sairausvakuutusvaatimus. Lisäedellytysten osalta tarkastelun kohteena ovat erityisesti kansainvälistä suojelua saavat henkilöt ja heidän perheenjäsenensä. Selvityksessä tarkastellaan myös toimeentuloedellytyksen soveltamista Suomen kansalaisten ja kolmansien maiden kansalaisten välisissä avioliitoissa.
Selvityksessä kuvataan lisäedellytysten soveltamisesta vertailumaissa saatuja kokemuksia. Lisäksi tarkastellaan lisäedellytysten mahdollisen käyttöönoton signaalivaikutuksia sekä taloudellisia ja demografisia vaikutuksia vertailumaista kootun tiedon ja tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Vertailutietoa koottiin viidestä Suomen kanssa vertailukelpoisesta maasta: Ruotsista, Tanskasta, Norjasta, Saksasta ja Alankomaista.
Lisäedellytyksistä asumisaikaedellytys ja vähimmäisikää koskeva vaatimus ovat helposti ja kustannustehokkaasti toteutettavissa. Niiden vaikutus perheenyhdistämisten määrään on kuitenkin marginaalinen, koska toimeentuloedellytys rajaa kohderyhmän varsin pieneksi. Asuntoedellytyksen vaikutukset ja sen soveltamisesta saadut kokemukset ovat ristiriitaisia. Sairausvakuutusedellytystä ei sovelleta yhdessäkään vertailumaassa, eikä sen soveltaminen Suomessakaan olisi ongelmatonta. Kotoutumisedellytystä sovelletaan suhteellisen laajasti. Sillä on havaittu olevan erilaisia myönteisiä ja kielteisiä kotoutumiseen liittyviä vaikutuksia, joita on kuvattu tarkemmin raportissa.
Tutkimuksen toteuttivat Oxford Research ja Väestöliitto sekä Lucify oy, joka toteutti työhön liittyvän interaktiivisen visualisoinnin eri maahanmuuttajaryhmien mahdollisuuksia toimeentuloedellytyksen täyttämiseen. Kansainvälisestä aineistonkeruusta vastasivat Oxford Researchin maatoimistot Pohjoismaissa sekä Radboud University Nijmegen Alankomaissa ja Saksassa. Selvitys toteutettiin kesäkuun ja marraskuun 2016 välisenä aikana.
Selvityksessä kuvataan lisäedellytysten soveltamisesta vertailumaissa saatuja kokemuksia. Lisäksi tarkastellaan lisäedellytysten mahdollisen käyttöönoton signaalivaikutuksia sekä taloudellisia ja demografisia vaikutuksia vertailumaista kootun tiedon ja tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Vertailutietoa koottiin viidestä Suomen kanssa vertailukelpoisesta maasta: Ruotsista, Tanskasta, Norjasta, Saksasta ja Alankomaista.
Lisäedellytyksistä asumisaikaedellytys ja vähimmäisikää koskeva vaatimus ovat helposti ja kustannustehokkaasti toteutettavissa. Niiden vaikutus perheenyhdistämisten määrään on kuitenkin marginaalinen, koska toimeentuloedellytys rajaa kohderyhmän varsin pieneksi. Asuntoedellytyksen vaikutukset ja sen soveltamisesta saadut kokemukset ovat ristiriitaisia. Sairausvakuutusedellytystä ei sovelleta yhdessäkään vertailumaassa, eikä sen soveltaminen Suomessakaan olisi ongelmatonta. Kotoutumisedellytystä sovelletaan suhteellisen laajasti. Sillä on havaittu olevan erilaisia myönteisiä ja kielteisiä kotoutumiseen liittyviä vaikutuksia, joita on kuvattu tarkemmin raportissa.
Tutkimuksen toteuttivat Oxford Research ja Väestöliitto sekä Lucify oy, joka toteutti työhön liittyvän interaktiivisen visualisoinnin eri maahanmuuttajaryhmien mahdollisuuksia toimeentuloedellytyksen täyttämiseen. Kansainvälisestä aineistonkeruusta vastasivat Oxford Researchin maatoimistot Pohjoismaissa sekä Radboud University Nijmegen Alankomaissa ja Saksassa. Selvitys toteutettiin kesäkuun ja marraskuun 2016 välisenä aikana.