Hyppää sisältöön
    • Suomi
    • Svenska
    • English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
Haku- ja käyttöohje
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Etusivu
  • Valtioneuvoston kanslia
  • Julkaisut
  • Näytä viite
  • Etusivu
  • Valtioneuvoston kanslia
  • Julkaisut
  • Näytä viite

Kuntien kiinteistöriskit Sote-uudistuksessa

Leskelä, Riikka-Leena; Nenonen, Tuomas; Herse, Fredrik; Hurskainen, Veijo; Hämäläinen, Jorma (2016-12-07)

Avaa tiedosto
Kuntien kiinteistöriskit Sote-uudistuksessa.pdf (392.8Kt)
Lataukset: 

Tilaa verkkokaupasta
Leskelä, Riikka-Leena
Nenonen, Tuomas
Herse, Fredrik
Hurskainen, Veijo
Hämäläinen, Jorma
valtioneuvoston kanslia
07.12.2016
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 58/2016
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Näytä kaikki kuvailutiedot

Julkaisun pysyvä osoite on

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-320-0
Tiivistelmä
Hallitus linjasi 5.4.2016, että sote-uudistuksessa kuntien omistuksessa olevat sote-kiinteistöt eivät siirry maakunnille. Maakunnat vuokraavat tarpeelliset kiinteistöt yksittäisiltä kunnilta. Olosuhteista riippuen osa kiinteistöistä jää kuitenkin vuokraamatta ja näin ollen kunnan vastuulle. Näihin rakennuksiin kunnan on löydettävä uudenlaista toimintaa tai ne on poistettava käytöstä. Käytöstä poistuvat kiinteistöt ovat kunnasta ja kiinteistöstä riippuen joko suuri tai pieni riski. Kuntien omistamia, sote-käytössä olevia kiinteistöjä on n. 6,8 miljoonaa m2. Kiinteistöjen arvioitu luetteloarvo on n. 4,2 mrd. €.

Suurimmassa riskissä ovat laitokset ja vanhat avopalvelurakennukset vähenevän väkiluvun kunnissa. Arviolta 35 % riskissä olevista laitoskiinteistöistä ja 5–15 % avopalveluiden käytössä olevista kiinteistöistä jää käyttämättä. Taustalla on palveluverkon ja –rakenteen kehittäminen, jota tehdään sote-uudistusta varten, mutta osittain myös siitä riippumatta. Suurimmassa riskissä olevien, sote-käytöstä poistuvien kiinteistöjen pinta-ala on arviolta 490–530 tm2 ja luetteloarvo 300–315 M€.

Vuosittainen ylläpitokustannus käyttämättä jäävistä korkeimman riskin kiinteistöissä olisi n. 3 M€, mikäli kaikki kiinteistöt tyhjenisivät saman vuonna. Mikäli nämä kiinteistöt purettaisiin, olisi purkukustannus 75–81 M€. Mikäli käytöstä poistuvalla kiinteistöllä on taseessa jäljellä arvoa, heikentää alaskirjaaminen tasetta ja voi johtaa joissakin tapauksissa alijäämän merkittävään lisääntymiseen.

Kiinteistöriski jakautuu epätasaisesti kuntien välillä. Suurimmalle osalle kunnista vaikutukset ovat pieniä, eikä sote-uudistus merkittävästi muuta kehitystä, joka johtaa muutoksiin palveluverkossa. Yksittäiset kunnat voivat kuitenkin olla riskissä. Mikäli kuntaan on vastikään rakennettu uusi kiinteistö, jota maakunta ei vuokraakaan, aiheutuu kunnalle taloudellisia ongelmia, jos uutta käyttöä ei löydy.

Selvitys on osa valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan vuoden 2016 tutkimusteemaa Sote-uudistuksen ja maakuntien muodostamisen tukemista koskevat selvitykset. Tutkimuksen toteutti Nordic Healthcare Group.

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajan mukaanViimeksi lisätytAsiasanatJulkaisijat

Aineistojen tallennus

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Tietosuoja
Saavutettavuusseloste
Valtioneuvoston kanslia
Puolustusministeriö
Liikenne- ja viestintäministeriö
Ulkoministeriö
Valtiovarainministeriö
Työ- ja elinkeinoministeriö
Oikeusministeriö
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Sosiaali- ja terveysministeriö
Sisäministeriö
Maa- ja metsätalousministeriö
Ympäristöministeriö

Valtioneuvoston kanslia
|
Valtioneuvoston hallintoyksikkö
·julkaisutuotanto(at)gov.fi | vnk.fi·
Palvelun tuottaja
Kansalliskirjasto
Valtioneuvoston kanslia
Valtioneuvoston hallintoyksikkö
julkaisutuotanto(at)gov.fi | vnk.fi
Palvelun tuottaja Kansalliskirjasto