Osaamispääoman hyödyntäminen ja vaikuttavampi julkisten T&K-voimavarojen kohdentaminen
Lehenkari, Janne; Pelkonen, Antti; Nieminen, Mika; Loikkanen, Torsti; Arnold, Erik; Luukkonen, Terttu (2016-12-13)
valtioneuvoston kanslia
13.12.2016
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 60/2016This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-322-4Tiivistelmä
Selvitystyössä tarkastellaan, kuinka tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kokonaisuuden ohjausta voidaan parantaa siten, että tieto ja osaaminen kanavoituvat Suomessa entistä tehokkaammin uusiksi tuotteiksi ja palveluiksi. Tiedolla ja osaamisella viitataan tässä yhteydessä julkisesti rahoitetun T&K-toiminnan piirissä tuotetun osaamispääoman hyödyntämiseen.
Selvitystyö perustuu neljälle tutkimuskokonaisuudelle: 1) kuuden maan tutkimus- ja innovaatiopoliittinen vertailu; 2) meta-analyysi viime vuosien merkittävimmistä tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän arvioinneista; 3) haastattelu-, kysely- ja dokumentaatioanalyysi tutkimusyhteisöjen osaamispääoman hyödyntämisen seurannan nykykäytännöistä; ja 4) haastattelu ja dokumentaatioanalyysi tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kokonaisohjauksen nykytilasta.
Selvitystyön tulosten perusteella kokonaiskoordinaation parantaminen vaatii panostamista kansallisen, jaetun näkemyksen työstämiseen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan linjasta sekä sektoriministeriöiden aiempaa laajempaa osallistamista tässä suhteessa. Kansainvälisen kokemuksen perusteella järjestelmätason lukkiutumisten syntyä pitää ehkäistä proaktiviisesti, koska ne vaikuttavat haitallisesti uudistusmahdollisuuksiin. Vaikuttavuuslähtöisen ajattelun legitimiteettiä ja tunnettuutta on syytä parantaa tutkimusmaailmassa, ja erityistä huomiota on kiinnitettävä tutkimuksen edellytyksiin vastata ns. suuriin
haasteisiin samoin kuin sitä koskeviin ohjausmenettelyihin.
Selvitystyö perustuu neljälle tutkimuskokonaisuudelle: 1) kuuden maan tutkimus- ja innovaatiopoliittinen vertailu; 2) meta-analyysi viime vuosien merkittävimmistä tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän arvioinneista; 3) haastattelu-, kysely- ja dokumentaatioanalyysi tutkimusyhteisöjen osaamispääoman hyödyntämisen seurannan nykykäytännöistä; ja 4) haastattelu ja dokumentaatioanalyysi tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän kokonaisohjauksen nykytilasta.
Selvitystyön tulosten perusteella kokonaiskoordinaation parantaminen vaatii panostamista kansallisen, jaetun näkemyksen työstämiseen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan linjasta sekä sektoriministeriöiden aiempaa laajempaa osallistamista tässä suhteessa. Kansainvälisen kokemuksen perusteella järjestelmätason lukkiutumisten syntyä pitää ehkäistä proaktiviisesti, koska ne vaikuttavat haitallisesti uudistusmahdollisuuksiin. Vaikuttavuuslähtöisen ajattelun legitimiteettiä ja tunnettuutta on syytä parantaa tutkimusmaailmassa, ja erityistä huomiota on kiinnitettävä tutkimuksen edellytyksiin vastata ns. suuriin
haasteisiin samoin kuin sitä koskeviin ohjausmenettelyihin.