Yliopisto-opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus – luonteva osa tutkintoa? Eurostudent VI -tutkimuksen artikkelisarja

Abstract

EUROSTUDENT VI -tutkimus toteutettiin Suomessa internetkyselynä otokseen valikoituneille 24 000 korkeakouluopiskelijalle keväällä 2016. Tutkimus on osa kansainvälistä EUROSTUDENT-hanketta, jota vetää DZHW - German Centre for Higher Education Research and Science Studies ja jota rahoittaa Euroopan unioni Erasmus + -ohjelmasta. Tutkimushankkeesta vastaa Suomessa opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto, tiedonkeruusta ja aineistojen käsittelystä Tilastokeskus. Tutkimuksen ohjausryhmässä ovat mukana edellä mainittujen lisäksi Kela, Suomen yliopistot Unifi, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene, Suomen ylioppilaskuntien liitto ja Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK. Uusimman EUROSTUDENT-tutkimuksen tuloksia on tarkoitus saada aiempaa paremmin kansalliseen käyttöön osana pääministeri Sipilän hallituksen korkeakoulutuksen kehittämisen kärkihanketta. Tästä syystä opetus- ja kulttuuriministeriö pyysi keväällä 2016 artikkeliehdotuksia korkeakoulututkijoilta EUROSTUDENT-teemoista. Tarkoituksena oli, että aineistosta syntyy Tilastokeskuksen tekemän tilastoraportin lisäksi laadukkaita analyyseja, joissa EUROSTUDENT VI -aineisto muodostaa osan artikkeleiden lähdeaineistosta. Käsillä oleva artikkeli on ensimmäinen tässä uudessa EUROSTUDENT VI –artikkelisarjassa julkaistava tutkimus. Yliopisto-opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus – luonteva osa tutkintoa? –artikkelissa tarkastellaan kansainvälistä liikkuvuutta osana yliopistotutkintoa. EUROSTUDENT-aineiston mukaan yliopisto-opiskelijoiden opiskeluliikkuvuusjaksot näyttävät osin kasautuvan tiettyihin opiskelijaryhmiin. Liikkuvuusjakso toteutuu useammin naisilla (63 prosenttia) kuin miehillä. Liikkuvuusjaksolle lähtijöiden vanhemmilla on korkeampi koulutustausta kuin liikkuvuusjaksolle lähtemättömien opiskelijoiden vanhemmilla. Liikkuvat opiskelijat ovat tyypillisimmin kauppatieteilijöitä tai humanisteja. Liikkuvuusjaksolla olleet käyttivät erilaisia rahoitusmuotoja opintojensa rahoittamiseen. Kaksi yleisintä liikkuvuuden rahoitusmuotoa olivat lähtömaan opintotuki tai -laina ja aiemmat ansiotulot tai säästöt. EUROSTUDENT VI -tutkimuksen tulokset osoittavat, että yliopisto-opiskelijat saavat ulkomailla suoritetut opintopisteet yhä paremmin luettua osaksi tutkintoa. Opintopisteet sai hyväksiluettua 76 prosenttia opiskelijoista kokonaan ja osittainkin 12 prosenttia