Kansainväliset opetustarpeet : IB-tutkinnon järjestäminen Suomessa
opetus- ja kulttuuriministeriö
15.01.2007
Julkaisusarja:
Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:3This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-485-290-6Tiivistelmä
Kansainvälinen muuttoliike ja yhteiskunnan monikulttuuristuminen asettavat yhä suurempia haasteita Suomen koulutusjärjestelmälle. Maahanmuutto EU-maista Suomeen on jatkuvasti kasvanut vuodesta 1997 lähtien ja myös paluumuuttajien määrä on lisääntymässä. Valtioneuvoston koulutuspoliittisen selonteon mukaan kaikilla koulutuksen sektoreilla on parannettava valmiuksia huolehtia laajenevan maahanmuuttajaväestön koulutuksesta tasavertaisesti kantaväestön kanssa.
Opetusministeriön 21.12.2005 asettama työryhmä selvitti Helsinkiin tulevan Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön ja muun kansainvälisen henkilöstön lasten koulutustarpeet ja – mahdollisuudet pääkaupunkiseudulla. Selvityksen perusteella työryhmä esitti Eurooppa-koulun tai kumppanuuskoulun perustamista Helsinkiin syksyllä 2008.
Työryhmän toisena tehtävänä oli selvittää muut kansainväliset opetustarpeet, koskien ennen kaikkea International Baccalaureate (IB) -tutkinnon järjestämistä Suomessa. Suomessa tarjotaan tällä hetkellä IB-järjestelmän mukaista perusopetusta neljässä koulussa ja IB-tutkintoon tähtäävää lukiokoulutusta 14 lukiossa. Hakijamäärät IB-lukiokoulutukseen ovat viime vuosina olleet kasvussa. Vuoden 2006 yhteishaussa IB-lukioihin haki ensisijaisesti n. 600 opiskelijaa, joista opiskelupaikan sai n. 60 %.
Työryhmän mukaan IB-järjestelmän mukaisella koulutuksella ja IB-tutkinnolla on tärkeä osansa suomalaisen koulutusjärjestelmän kansainvälistämisessä ja sen kehittämisellä voidaan osaksi vastata lisääntyviin ja monipuolistuviin koulutustarpeisiin.
Työryhmän selvityksen mukaan IB-lukiokoulutusta tarjoavien toimipisteiden määrä on maassamme riittävä ja alueellisesti kattava. IB-koulutuksen kehittäminen tapahtuu siten lähivuosina olemassa olevien koulujen puitteissa.
Työryhmä katsoo, että oppilaspaikkojen lisääminen IB-opetuksessa on erityisesti tarpeen pääkaupunkiseudulla ja mahdollisesti jossain määrin myös Tampereen seudulla. Aloituspaikkojen lisäämisen avulla lukioiden on mahdollista monipuolistaa opiskelijapohjaansa. Samalla avautuvaa mahdollisuutta laajentaa oppiainevalikoimaa tulisi käyttää hyväksi tarjoamalla erilaisia, yksilöllisempiä opinto-ohjelmia.
IB-lukioiden opiskelijavalinnassa tulee varmistaa myös erilaisen kansainvälisen taustan omaavien opiskelijoiden mahdollisuus päästä IB-opintoihin. Työryhmä katsoo kuitenkin, että IB-tutkinnon suorittamisen kielivalikoimaa ei ole tarpeen laajentaa. Helsinkiin syksyllä 2008 perustettava Eurooppa-koulu-tyyppistä opetusta tarjoava koulu laajentaa riittävästi pääkaupunkiseudun opetus- ja tutkintokielivalikoimaa.
Opetusministeriön 21.12.2005 asettama työryhmä selvitti Helsinkiin tulevan Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön ja muun kansainvälisen henkilöstön lasten koulutustarpeet ja – mahdollisuudet pääkaupunkiseudulla. Selvityksen perusteella työryhmä esitti Eurooppa-koulun tai kumppanuuskoulun perustamista Helsinkiin syksyllä 2008.
Työryhmän toisena tehtävänä oli selvittää muut kansainväliset opetustarpeet, koskien ennen kaikkea International Baccalaureate (IB) -tutkinnon järjestämistä Suomessa. Suomessa tarjotaan tällä hetkellä IB-järjestelmän mukaista perusopetusta neljässä koulussa ja IB-tutkintoon tähtäävää lukiokoulutusta 14 lukiossa. Hakijamäärät IB-lukiokoulutukseen ovat viime vuosina olleet kasvussa. Vuoden 2006 yhteishaussa IB-lukioihin haki ensisijaisesti n. 600 opiskelijaa, joista opiskelupaikan sai n. 60 %.
Työryhmän mukaan IB-järjestelmän mukaisella koulutuksella ja IB-tutkinnolla on tärkeä osansa suomalaisen koulutusjärjestelmän kansainvälistämisessä ja sen kehittämisellä voidaan osaksi vastata lisääntyviin ja monipuolistuviin koulutustarpeisiin.
Työryhmän selvityksen mukaan IB-lukiokoulutusta tarjoavien toimipisteiden määrä on maassamme riittävä ja alueellisesti kattava. IB-koulutuksen kehittäminen tapahtuu siten lähivuosina olemassa olevien koulujen puitteissa.
Työryhmä katsoo, että oppilaspaikkojen lisääminen IB-opetuksessa on erityisesti tarpeen pääkaupunkiseudulla ja mahdollisesti jossain määrin myös Tampereen seudulla. Aloituspaikkojen lisäämisen avulla lukioiden on mahdollista monipuolistaa opiskelijapohjaansa. Samalla avautuvaa mahdollisuutta laajentaa oppiainevalikoimaa tulisi käyttää hyväksi tarjoamalla erilaisia, yksilöllisempiä opinto-ohjelmia.
IB-lukioiden opiskelijavalinnassa tulee varmistaa myös erilaisen kansainvälisen taustan omaavien opiskelijoiden mahdollisuus päästä IB-opintoihin. Työryhmä katsoo kuitenkin, että IB-tutkinnon suorittamisen kielivalikoimaa ei ole tarpeen laajentaa. Helsinkiin syksyllä 2008 perustettava Eurooppa-koulu-tyyppistä opetusta tarjoava koulu laajentaa riittävästi pääkaupunkiseudun opetus- ja tutkintokielivalikoimaa.