Ammatillisten tutkintojen kehittämisperiaatteet ja asema koulutusjärjestelmässä
opetus- ja kulttuuriministeriö
30.01.2007
Julkaisusarja:
Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:1
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-485-285-2Tiivistelmä
Opetusministeriö asetti 14.2.2006 työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia ehdotus periaatteiksi, joiden mukaisesti ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja tulee kehittää ja ammatillisten tutkintojen asema koulutusjärjestelmässä selkiyttää.
Työryhmä arvioi ammatillista tutkintojärjestelmää erityisesti sen suhteen, (1) miten tehokkaasti se toimii toisaalta omana järjestelmänään ja toisaalta osana koulutus- ja tutkintojärjestelmän kokonaisuutta, (2) miten se tukee nuorten siirtymistä työelämään, (3) miten se tukee työelämässä toimivien osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä sekä ammatin vaihtamista, (4) miten se kykenee joustamaan osaamistarpeiden muutoksiin ja tukemaan elinikäisen oppimisen toteutumista. Työryhmä katsoo ammatillisen tutkintojärjestelmän ja sen suhteen koulutus- ja tutkintojärjestelmän kokonaisuuteen olevan pääosin toimiva, mutta tekee myös kehittämisehdotuksia. Työryhmän ehdotukset ovat tiivistetysti seuraavat:
Ammatillisen tutkintojärjestelmän joustavuus ja tehokkuus: ammatilliseen tutkintojärjestelmään kuuluvia tutkintotyyppejä (apt, at, eat) tulee kehittää ja hallinnoida kokonaisuutena; kaikilla ammattialoilla tulee selvittää mahdollisuudet jäsentää tutkinnot ammattialarajat ylittäviksi siten, että ne tarjoavat suorittajille laajaa valinnaisuutta; kaikilla ammattialoilla tulee selvittää mahdollisuudet sisällyttää ammatilliseen perustutkintoon ammattitutkinnon ja ammattitutkintoon erikoisammattitutkinnon osa tai osia.
Ammatin vaihtaminen työuran aikana: kaikilla aloilla tulee selvittää mahdollisuudet sisällyttää ammatilliseen tutkintojärjestelmään ammattialalta toiselle siirtymistä tukevia ammattitutkintoja, joiden sisältöalue on ammatillisia perustutkintoja kohdennetumpi.
Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden oikeus pyrkiä ammattikorkeakouluun ja yliopistoon: kaikilla ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon suorittaneilla tulee olla yleinen jatko-opintokelpoisuus ammattikorkeakouluun ja yliopistoon.
Yliopistojen täydennyskoulutuksen suhde erikoisammattitutkintoihin: yliopistojen täydennyskoulutuksen rahoitukselliset ja toiminnalliset ongelmat tulee ratkaista niin, että yliopistotutkinnon omaavien osallistuminen erikoisammattitutkintoihin ja niihin valmistavaan koulutukseen säilyy tasolla, joka takaa mahdollisuudet resurssoida erityisesti oppisopimuskoulutusta jatkossa entistä kattavammin perus- ja toisen asteen tutkinnon suorittaneille.
Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen suhde ammattipätevyyden tunnustamisesta annettuun direktiiviin: koska direktiivin soveltamisessa ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin on tulkinnanvaraisuutta, tulee ammattipätevyyden tunnustamisdirektiivin voimaan saattamisen yhteydessä ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettuun lakiin sisällyttää säännökset, joiden mukaan ammattitutkinto kuuluu direktiivin 11 artiklassa tarkoitetulle pätevyystasolle b) ja erikoisammattitutkinto tasolle c).
Työryhmä on toimeksiantonsa mukaisesti esittänyt kehittämisperiaatteita. Työryhmä katsoo, että sen esitysten taloudelliset vaikutukset tulee analysoida jatkovalmistelun yhteydessä.
Työryhmä arvioi ammatillista tutkintojärjestelmää erityisesti sen suhteen, (1) miten tehokkaasti se toimii toisaalta omana järjestelmänään ja toisaalta osana koulutus- ja tutkintojärjestelmän kokonaisuutta, (2) miten se tukee nuorten siirtymistä työelämään, (3) miten se tukee työelämässä toimivien osaamisen ylläpitämistä ja kehittämistä sekä ammatin vaihtamista, (4) miten se kykenee joustamaan osaamistarpeiden muutoksiin ja tukemaan elinikäisen oppimisen toteutumista. Työryhmä katsoo ammatillisen tutkintojärjestelmän ja sen suhteen koulutus- ja tutkintojärjestelmän kokonaisuuteen olevan pääosin toimiva, mutta tekee myös kehittämisehdotuksia. Työryhmän ehdotukset ovat tiivistetysti seuraavat:
Ammatillisen tutkintojärjestelmän joustavuus ja tehokkuus: ammatilliseen tutkintojärjestelmään kuuluvia tutkintotyyppejä (apt, at, eat) tulee kehittää ja hallinnoida kokonaisuutena; kaikilla ammattialoilla tulee selvittää mahdollisuudet jäsentää tutkinnot ammattialarajat ylittäviksi siten, että ne tarjoavat suorittajille laajaa valinnaisuutta; kaikilla ammattialoilla tulee selvittää mahdollisuudet sisällyttää ammatilliseen perustutkintoon ammattitutkinnon ja ammattitutkintoon erikoisammattitutkinnon osa tai osia.
Ammatin vaihtaminen työuran aikana: kaikilla aloilla tulee selvittää mahdollisuudet sisällyttää ammatilliseen tutkintojärjestelmään ammattialalta toiselle siirtymistä tukevia ammattitutkintoja, joiden sisältöalue on ammatillisia perustutkintoja kohdennetumpi.
Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden oikeus pyrkiä ammattikorkeakouluun ja yliopistoon: kaikilla ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon suorittaneilla tulee olla yleinen jatko-opintokelpoisuus ammattikorkeakouluun ja yliopistoon.
Yliopistojen täydennyskoulutuksen suhde erikoisammattitutkintoihin: yliopistojen täydennyskoulutuksen rahoitukselliset ja toiminnalliset ongelmat tulee ratkaista niin, että yliopistotutkinnon omaavien osallistuminen erikoisammattitutkintoihin ja niihin valmistavaan koulutukseen säilyy tasolla, joka takaa mahdollisuudet resurssoida erityisesti oppisopimuskoulutusta jatkossa entistä kattavammin perus- ja toisen asteen tutkinnon suorittaneille.
Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen suhde ammattipätevyyden tunnustamisesta annettuun direktiiviin: koska direktiivin soveltamisessa ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin on tulkinnanvaraisuutta, tulee ammattipätevyyden tunnustamisdirektiivin voimaan saattamisen yhteydessä ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettuun lakiin sisällyttää säännökset, joiden mukaan ammattitutkinto kuuluu direktiivin 11 artiklassa tarkoitetulle pätevyystasolle b) ja erikoisammattitutkinto tasolle c).
Työryhmä on toimeksiantonsa mukaisesti esittänyt kehittämisperiaatteita. Työryhmä katsoo, että sen esitysten taloudelliset vaikutukset tulee analysoida jatkovalmistelun yhteydessä.