Aikuiskoulutuksen mitoitusanalyysi

Abstract

Aikuisväestön koulutustarpeiden on useissa yhteyksissä todettu kasvavan. Yhtäältä monimutkaistuva ja monikulttuuristuva yhteiskunta edellyttää aiempaa laajempaa ja syvällisempää ymmärtämystä sekä muut yhteiskunnan jäsenet huomioon ottavaa osaamista. Aikuiskoulutuksen on katsottu olevan yksi väline arkipäivän ja kulttuurin muutoksen hallintaan. Toisaalta alati vauhdittuva muutos työelämässä ja työtehtävissä asettaa haasteita aikuisväestön osaamiselle. Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen tarve tulleekin tästä syytä entisestään kasvamaan. Aikuisten opiskelu on edesauttaakin sekä yksilöiden menestymistä työelämässä että kansakunnan taloudellista kehittymistä.

Samalla kun aikuiskoulutuksen kysyntä kasvaa, lisääntyy myös tarve suunnitelmalliseen määrälliseen ennakointiin. Tässä julkaisussa esitetään yksi malli aikuiskoulutuksen määrällisen mitoituksen apuvälineeksi. Julkaisussa selvitetään sitä, miten aikuisväestön koulutustason kehitys ja aikuiskoulutuksen suuntaamiselle asetetut tavoitteet vaikuttavat aikuiskoulutuksen kysyntään vuonna 2012. Selvitys on osa vuonna 2002 mietintönsä jättäneen Parlamentaarisen aikuiskoulutustyöryhmän ehdotusten toimeenpanoa. Sen ja sen pohjalta käytävän keskustelun toivotaan edesauttavan aikuiskoulutuksen määrällistä suunnittelua ja luovan yhden pohjan aikuisten koulutustarpeen muutosten ennakoinnille. Julkaisussa esitetään tarkat aloittajatarveluvut vuodelle 2012 eri koulutustasoilla. Lukuja on kuitenkin luettava suuntaa-antavana selvityksenä ja keskustelun pohjana, ei valmiina kannanottoina.

Selvityksen ovat laatineet suunnittelija Ville Heinonen ja erikoistutkija Olli Poropudas opetusministeriöstä. Ville Heinosen vastuulla on ollut aikuiskoulutuksen määrällisen tarpeen analyysi ja siihen liittyvän laskentamallin kehittäminen. Olli Poroputaan vastuulla puolestaan on ollut väestön koulutustasoennusteen ja sen laskentaan tarvittavan mallin laatiminen, joka on ollut perusedellytys aikuiskoulutuksen kysynnän analyysille.

Työn ensimmäisten, mallin kehittämiseen ja aineistojen tulkintaan keskittyneiden vaiheiden osalta tekijät saivat arvokasta palautetta ohjausryhmältä, johon kuuluivat opetusministeriön eri yksikköjen, Opetushallituksen, lääninhallitusten, työministeriön ja Suomen Kuntaliiton asiantuntijoita.