NOSTE-ohjelman vuosiraportti 2005
opetus- ja kulttuuriministeriö
2006
Julkaisusarja:
Opetusministeriön julkaisuja 2006:33
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-485-201-2Tiivistelmä
Aikuisten koulutustason kohottamisohjelman eli Noste-ohjelman tarkoituksena on parantaa enintään perusasteen tutkinnon suorittaneiden aikuisten työelämässä pysymistä ja urakehitystä, lieventää suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen aiheuttamaa työvoimavajausta ja vaikuttaa työllisyysasteeseen.
Noste-ohjelman tavoitteeseen pyritään kannustamalla ohjelman piiriin kuuluvien henkilöiden hakeutumista koulutukseen sekä parantamalla heidän mahdollisuuksiaan päästä ammatilliseen koulutukseen suorittamaan tutkinto tai tutkinnon osa tai tietotekniikan opintoihin sekä tukemalla kesken jääneen peruskoulun ja lukion loppuun suorittamista. Ohjelman kohteena ovat henkilöt, jotka koulutuksen alkamisvuonna ovat 30-59-vuotiaita eivätkä ole suorittaneet perusasteen jälkeistä tutkintoa sekä 25-59-vuotiaat, joiden perusasteen opinnot ovat jääneet kesken. Ohjelma kohdistuu pääsääntöisesti työssä käyviin palkansaajiin ja yrittäjiin.
Ohjelman tavoitteiden toteuttamisessa noudatetaan kolmikantaperiaatetta, joka tukee ja edistää opiskelijoiden hakeutumista koulutukseen sekä koulutuksen toteutusta työpaikoilla ja työyhteisöissä.
Vuoden 2005 talousarviossa oli opetusministeriön pääluokassa 26 milj. euron määräraha ja lisätalousarviossa 2 milj. euroa Noste-ohjelman erityisrahoitusta varten.
Vuonna 2003 alkanut Noste-ohjelma, joka jatkuu vuoden 2009 loppuun asti, on edennyt myös vuonna 2005 ohjelmalle asetettujen tavoitteiden suunnassa, mutta hieman ennakoitua hitaammassa tahdissa. Noste-ohjelman avulla oli vuoden 2005 loppuun mennessä aloittanut opiskelunsa yhteensä 12 176 opiskelijaa, joista vuonna 2005 koulutuksen aloitti 5 156 opiskelijaa. Tämä vastasi suurin piirtein edellisenä vuonna aloittaneiden opiskelijoiden määrää. Sen sijaan opiskelijatyövuosien määrä kasvoi vuoden 2004 1 262 opiskelijatyövuodesta vuonna 2005 2 000 opiskelijatyövuoteen. Tutkintoja ja osatutkintoja vuonna 2005 suoritettiin 3 111. Noste-ohjelman ansiosta koulutuksessa aliedustettuna ollut matalan pohjakoulutuksen saanut aikuisryhmä on siis kasvattanut osuuttaan aikuiskoulutuksessa.
Pääosa Noste-opiskelijoista vuonna 2005 opiskeli oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa. Oppisopimuskoulutuksena opiskelun aloitti 6,5 % opiskelijoista ja työttömiä Noste-opiskelijoita oli keskimäärin 7 %. Yrittäjien osuus koulutuksen aloittaneista oli vain 3,5 %.
Aktiivisuusaste Noste-ohjelman hyödyntämisessä oli maakunnittain melko vaihteleva. Noste-opiskelijoista ikäryhmässä 30–49 -vuotiaat vuonna 2005 70 % suoritti ammatillisia tutkintoja, kun taas yli 55-vuotiaiden opiskelu painottui (68 %) tietokoneen ajokorttitutkinnon suorittamiseen. Kaikkiaan 41 % opiskelun aloittaneista suoritti tietotekniikan ajokorttitutkintoja. Seuraavina suosituimmuusjärjestyksessä olivat tekniikan ja liikenteen alat (16 %), sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala (15 %) sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala (13 %). Koulutusalat painottuivat alueittain elinkeinoelämän rakenteen mukaan.
Noste-ohjelmaan liittyvien tutkimusten mukaan Noste-ohjelman koulutuksilla on ollut myönteisiä vaikutuksia arvioitaessa asiaa sekä koulutuksessa olleiden työntekijöiden että työnantajien näkökulmasta. Koulutuksen vaikutuksina on koettu ammattitaidon, työmotivaation ja sitoutumisen lisääntymistä.
Oppilaitoskentässä Noste-ohjelma on haastanut koulutuksen järjestäjiä luomaan uudenlaisia toimintamalleja, joilla on käyttöä Noste-ohjelman ulkopuolellakin. On kehitelty uusia käytäntöjä Noste-ryhmän tavoittamiseksi koulutukseen (hakeva toiminta) sekä monitasoista, alueellista ja poikkihallinnollista verkostotoimintaa.
Noste-ohjelman tavoitteeseen pyritään kannustamalla ohjelman piiriin kuuluvien henkilöiden hakeutumista koulutukseen sekä parantamalla heidän mahdollisuuksiaan päästä ammatilliseen koulutukseen suorittamaan tutkinto tai tutkinnon osa tai tietotekniikan opintoihin sekä tukemalla kesken jääneen peruskoulun ja lukion loppuun suorittamista. Ohjelman kohteena ovat henkilöt, jotka koulutuksen alkamisvuonna ovat 30-59-vuotiaita eivätkä ole suorittaneet perusasteen jälkeistä tutkintoa sekä 25-59-vuotiaat, joiden perusasteen opinnot ovat jääneet kesken. Ohjelma kohdistuu pääsääntöisesti työssä käyviin palkansaajiin ja yrittäjiin.
Ohjelman tavoitteiden toteuttamisessa noudatetaan kolmikantaperiaatetta, joka tukee ja edistää opiskelijoiden hakeutumista koulutukseen sekä koulutuksen toteutusta työpaikoilla ja työyhteisöissä.
Vuoden 2005 talousarviossa oli opetusministeriön pääluokassa 26 milj. euron määräraha ja lisätalousarviossa 2 milj. euroa Noste-ohjelman erityisrahoitusta varten.
Vuonna 2003 alkanut Noste-ohjelma, joka jatkuu vuoden 2009 loppuun asti, on edennyt myös vuonna 2005 ohjelmalle asetettujen tavoitteiden suunnassa, mutta hieman ennakoitua hitaammassa tahdissa. Noste-ohjelman avulla oli vuoden 2005 loppuun mennessä aloittanut opiskelunsa yhteensä 12 176 opiskelijaa, joista vuonna 2005 koulutuksen aloitti 5 156 opiskelijaa. Tämä vastasi suurin piirtein edellisenä vuonna aloittaneiden opiskelijoiden määrää. Sen sijaan opiskelijatyövuosien määrä kasvoi vuoden 2004 1 262 opiskelijatyövuodesta vuonna 2005 2 000 opiskelijatyövuoteen. Tutkintoja ja osatutkintoja vuonna 2005 suoritettiin 3 111. Noste-ohjelman ansiosta koulutuksessa aliedustettuna ollut matalan pohjakoulutuksen saanut aikuisryhmä on siis kasvattanut osuuttaan aikuiskoulutuksessa.
Pääosa Noste-opiskelijoista vuonna 2005 opiskeli oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa. Oppisopimuskoulutuksena opiskelun aloitti 6,5 % opiskelijoista ja työttömiä Noste-opiskelijoita oli keskimäärin 7 %. Yrittäjien osuus koulutuksen aloittaneista oli vain 3,5 %.
Aktiivisuusaste Noste-ohjelman hyödyntämisessä oli maakunnittain melko vaihteleva. Noste-opiskelijoista ikäryhmässä 30–49 -vuotiaat vuonna 2005 70 % suoritti ammatillisia tutkintoja, kun taas yli 55-vuotiaiden opiskelu painottui (68 %) tietokoneen ajokorttitutkinnon suorittamiseen. Kaikkiaan 41 % opiskelun aloittaneista suoritti tietotekniikan ajokorttitutkintoja. Seuraavina suosituimmuusjärjestyksessä olivat tekniikan ja liikenteen alat (16 %), sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala (15 %) sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala (13 %). Koulutusalat painottuivat alueittain elinkeinoelämän rakenteen mukaan.
Noste-ohjelmaan liittyvien tutkimusten mukaan Noste-ohjelman koulutuksilla on ollut myönteisiä vaikutuksia arvioitaessa asiaa sekä koulutuksessa olleiden työntekijöiden että työnantajien näkökulmasta. Koulutuksen vaikutuksina on koettu ammattitaidon, työmotivaation ja sitoutumisen lisääntymistä.
Oppilaitoskentässä Noste-ohjelma on haastanut koulutuksen järjestäjiä luomaan uudenlaisia toimintamalleja, joilla on käyttöä Noste-ohjelman ulkopuolellakin. On kehitelty uusia käytäntöjä Noste-ryhmän tavoittamiseksi koulutukseen (hakeva toiminta) sekä monitasoista, alueellista ja poikkihallinnollista verkostotoimintaa.