Siviilitiedustelun ja suojelupoliisin ohjauksen kehittäminen sisäministeriön hallinnonalalla -työryhmän raportti

Abstract

Toimintaympäristön nopea ja jatkuva muutos, sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden uhkien limittyminen toisiinsa, suojelupoliisin hallinnollisen aseman muutos 1.1.2016 ja tiedustelulainsäädäntöhankkeet ovat luoneet tarpeen tarkastella siviilitiedustelun ja suojelupoliisin ohjausta. Sisäministeriö on asettanut 10.12.2016 muutostarpeiden käsittelemiseksi hankkeen, jonka toimikausi on 15.10.2016 - 31.5.2017. Hanke on toteutettu laaja-alaisena työryhmätyöskentelynä, jonka tarkoituksena on ollut varmistaa kansalliseen turvallisuuteen liittyvän viranomaisyhteistyön kokonaisvaltaisuus. Työryhmätyöskentely ja raportti jaettiin seuraaviin osa-alueisiin: siviilitiedustelun tarkoitus ja käsitteistö, nykytila, kehittämiskohteet ja johtopäätökset. Siviilitiedustelun tarkoitusta ja käsitteistöä koskevassa jaksossa on käsitelty kansallista turvallisuutta ja pyritty muutoinkin luomaan yhdenmukaista käsitteellistä sisältöä raportille sekä kuvattu toimintaympäristön muutosta konkreettisilla esimerkeillä. Nykytilassa on eritelty suojelupoliisin tehtäviä, hallinnollista asemaa, toimivaltuuksia ja niiden käyttöä, ohjausta, laillisuusvalvontaa sekä siviilitiedustelun asiakkuuksia ja kumppanuuksia. Kehittämiskohteiksi on tunnistettu sisäministeriön rooli suhteessa tiedonhankintaprioriteetteihin sekä vuorovaikutus sisäministeriön ja suojelupoliisin välillä, kansallisen turvallisuuden kysymysten valmistelu, koordinointi ja kysymys tilannekohtaisesta kansallisen turvallisuuden vastuutahosta, suojelupoliisin tiedustelutoiminnan ohjaus, tiedustelulainsäädännön vaikutukset ohjauksessa, laillisuusvalvonnassa ja resursseissa. Hankkeen asettamispäätöksen mukaisesti raportissa ehdotetaan toimenpiteitä siviilitiedustelun ohjauksen, koordinaation ja valvonnan toteuttamiseksi. Toiminnallisia johtopäätöksiä ovat 1) tarve tarkistaa siviilitiedustelun ja suojelupoliisin ohjausta, 2) tarve luoda sisäministeriöön selvät puitteet kansallisen turvallisuuden suojaamiseen ja siviilitiedustelun ohjaukseen ja yhteistyöhön ja 3) keskittyä enemmän tiedusteluun ja sen sisältöihin suojelupoliisin ohjauksessa. Ohjausvaihtoehtojen arviointikriteereinä tulisi käyttää tiedustelullisen toiminnan vakiinnuttamista osaksi sisäasiainhallinnon rakenteita ja toimintaa, selkeyttä, läpileikkaavuutta ja resurssivaikutuksia. Ohjauksen toteuttamiseksi on hahmoteltu yksikkö- tai osastomallia