Opettajankoulutus – tietoa, taitoa, tulevaisuutta : Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman 2001–2005 loppuraportti

Abstract

Opetusministeriön koulutus- ja tiedepolitiikan osaston asettaman työryhmän tehtävänä oli 14.11.2001 julkaistun Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman 2001–2005 suositusten toteutuksen seuranta. Kehittämisohjelma perustui Korkeakoulujen arviointineuvoston tekemään arviointiin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen antamasta opettajankoulutuksesta sekä opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen ennakointiprojekti OPEPROn tuloksiin ja suosituksiin. Kehittämisohjelman tavoitteiden ja -suositusten aihealueita olivat opiskelijavalinnat, pedagogiset opinnot, opettajankoulutuksen asema ja yhteistyö, opettajien täydennyskoulutus sekä opettajankouluttajien täydennyskoulutus. Myös opettajankoulutuksen laajentamisesta oli asetettu tavoitteet.

Työryhmä kuuli alan keskeisiä yhteistyötahoja ja teetti selvityksiä ja tutkimusraportteja kehittämisohjelman toteutumisesta.

Opettajankoulutuksen valintasuositukset ovat yliopistoissa toteutuneet kohtalaisesti. Ammatillisissa opettajakorkeakouluissa suositukset ovat toteutuneet yhteishakujärjestelmän toimivuuden ja tiedonsaannin osalta hyvin. Soveltuvuuden, motivaation ja sitoutuneisuuden arviointi valinnoissa edellyttää kehittämistoimia.

Pedagogisten opintojen suositukset ovat toteutuneet yliopistoissa ja ammatillisissa opettajakorkeakouluissa verraten hyvin. Selvimmin kehittämistarpeita on niissä aihealueissa, jotka liittyvät opettajan työn yhteisölliseen luonteeseen.

Opettajakoulutuksen asemaa ja yhteistyötä koskevat suositukset ovat yliopistoissa toteutuneet verraten hyvin opettajankoulutuksen yhteistyön osalta. Sen sijaan opettajankoulutuksen toimintaedellytykset vaikuttavat heikentyneen verrattuna vuoteen 2002. Ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteistyötä tulee jatkaa ja tiivistää. Yhteistyötä yliopistojen kanssa tulee lisätä ammattipedagogisessa tutkimus- ja kehittämistyössä.

Opettajien ja rehtorien täydennyskoulutus. Opetushenkilöstö suhtautuu myönteisesti täydennyskoulutukseen ja osallistuminen kehittämisohjelmassa painotettuihin täydennyskoulutuksiin on lisääntynyt. Alueellisten ja eri opettajaryhmien tasavertaisten täydennyskoulutusmahdollisuuksien turvaaminen on osoittautunut ongelmalliseksi. Suositus työyhteisöjen koulutuksen lisäämisestä ei ole toteutunut. Täydennyskoulutus ottaa heikosti huomioon opettajauran eri vaiheiden koulutustarpeet. Täydennyskoulutuksen suunnitelmallisuutta vaikeuttavat kuntien riittämättömät resurssit sekä koulutustarjonnan nopea vaihtelu ja koordinoimattomuus. Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen nivoutumista toisiinsa tulee lisätä elinikäisen oppimisen periaatteiden mukaisesti. ESR-rahoitteinen täydennyskoulutus on ollut merkittävä lisäresurssi opetushenkilöstön täydennyskoulutustarjonnassa. Rakennerahastojen ohjelmakaudella 2007–2013 tulee täydennyskoulutusta kohdentaa ja koordinoida aiempaa tehokkaammin sekä valtakunnallisesti että alueellisesti.

Määrällisten suositusten toteutuminen. Opettajankoulutuksen laajennukset ovat toteutuneet pääosin kehittämisohjelman tavoitteiden mukaisesti. Suositukset määrällisten tavoitteiden asettamisesta korkeakouluille ovat toteutuneet vain osittain.

Työryhmä katsoo, että useat Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman tavoitteet ovat edelleen ajankohtaisia ja niiden toteutumista on tarpeen seurata ja arvioida opettajien perus- ja täydennyskoulutuksessa. Näitä tavoitteita työryhmä on tuonut esille keskeisinä kehittämiskohteina. Työryhmän mielestä opettajien peruskoulutuksen kehittämiskohteiden seuranta ja arviointi tulisi yhdistää tutkintorakenneuudistuksen arviointiin tämän vuosikymmenen lopulla. Lastentarhanopettajakoulutus tulisi jatkossa sisällyttää seurannan ja arvioinnin piiriin.