Pikaluottosääntelyn kehittämisvaihtoehdot; Lausuntotiivistelmä

Abstract

Useat lausunnonantajat suhtautuivat myönteisesti arviomuistiossa esitettyihin muutosehdotuksiin. Erityisesti monet luotonantajia edustavat tahot suhtautuivat esitettyihin muutosehdotuksiin kuitenkin pääosin kielteisesti tai ainakin varauksellisesti.

Korkokaton laajentamista koskemaan 2000 euron suuruisia ja sitä suurempia luottoja pääosin kannatettiin, kun taas korkokaton asettaminen suuremmissa luotoissa nykyistä korkokattotasoa alemmalle tasolle jakoi lausunnonantajien mielipiteet.

Muuna kuin korkona perittäviä luottokustannuksia koskevan sääntelyn tiukentamiseen tai ainakin sääntelyn selventämiseen tai yksinkertaistamiseen suhtauduttiin enimmäkseen myönteisesti. Osa elinkeinoelämää edustavista tahoista kuitenkin suhtautui sääntelyn tiukentamiseen kielteisesti. Ehdotus, jonka mukaan korkokaton rikkomisen sopimusoikeudelliset seuraamukset ankaroituisivat, jakoi lausunnonantajien mielipiteet.

Seuraamusmaksun käyttöönottamista kuluttajansuojalain kuluttajaluottoja koskevan sääntelyn rikkomistilanteissa enimmäkseen kannatettiin, mutta moni elinkeinoelämää edustavista tahoista vastusti sitä.

Kuluttajaluottosopimuksen liittämisvelvollisuutta summaariseen haastehakemukseen vastustettiin tai siihen suhtauduttiin kielteisesti. Sen sijaan erityisesti tuomioistuimet suhtautuivat myönteisesti siihen, että säädettäisiin vaatimuksen perusteena olevien seikkojen tarkemmasta yksilöinnistä summaarisessa haastehakemuksessa.

Flera remissinstanser var positivt inställda till de förslag till ändring som presenteras i bedömningspromemorian. I synnerhet många representanter för kreditgivarna förhöll sig dock i regel negativa eller åtminstone förbehållsamma till förslagen.

Remissinstanserna stödde i regel en utvidgning av räntetaket till att omfatta krediter på över 2000 euro och uppåt. Däremot var åsikterna delade när det gäller att vid större krediter sänka räntetaket till en lägre nivå än det nuvarande räntetaket.

Remissinstanserna var främst positivt inställda när det gäller att skärpa, eller åtminstone förtydliga eller förenkla, reglerna om sådana kreditkostnader som tas ut i någon annan form än i ränta. En del av representanterna för näringslivet förhöll sig dock negativa till en skärpt reglering. Åsikterna var delade när det gäller förslaget enligt vilket de avtalsrättsliga påföljderna vid överträdelse av räntetaket ska göras strängare.

Remissinstanserna gav främst stöd för förslaget enligt vilket en påföljdsavgift ska införas vid brott mot regler om konsumentkrediter i konsumentskyddslagen, medan flera representanter för näringslivet motsatte sig förslaget.

Remissinstanserna motsatte sig eller förhöll sig negativa till skyldigheten att ansluta konsumentkreditavtal till summariska stämningsansökningar. Särskilt domstolarna var däremot positivt inställda till förslaget enligt vilket det ska utfärdas bestämmelser om att de omständigheter som ligger till grund för ett yrkande ska specificeras i den summariska stämningsansökan.