Selvitys sähköisen viestinnän välitystietojen säilytysvelvollisuudesta
liikenne- ja viestintäministeriö
22.06.2017
Julkaisusarja:
Raportit ja selvitykset 9/2017This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-519-4Tiivistelmä
Eduskunta edellytti tietoyhteiskuntakaarta koskevassa vastauksessaan (EV 106/2014 vp), että välitystietojen säilyttämistä viranomaistarpeisiin koskevan sääntelyn arvioimiseksi perustetaan laajapohjainen työryhmä. Liikenne- ja viestintäministeriö perusti 20.3.2017 työryhmän, jonka työn pohjalta on koottu selvitys, jossa nostetaan esille erityisesti seuraavia havaintoja.
OTT-palveluiden (internetin päällä tarjottavat ns. ”over-the-top” –palvelut) käytön lisääntyminen ja yleistyminen sähköisessä viestinnässä tarkoittaa, että käyttäjät voivat valita viestintäkeinoja, joista säilytetään vähemmän tietoja kuin perinteisistä sähköisistä viestintäpalveluista, tai käyttää lähes kokonaan anonyymeja viestintämenetelmiä.
Työryhmässä on havaittu eräitä epäselvyyksiä säilytysvelvollisuutta koskevan sääntelyn soveltamisessa. Turvaamistoimella voidaan saada aikaan hyvin pitkä säilytysvelvoite yksityisten tahojen oikeuksien turvaamiseksi. Lisäksi tekijänoikeudellisissa asioissa säilytysvelvollisuuden alaisia tietoja on vaadittu luovutettavan yksityisille tahoille. Työryhmässä on myös todettu, että esitutkintaviranomaiset tarvitsevat ja käyttävät viestinnän välitystietoja rikosten ennaltaehkäisemisessä, vaikka tietoyhteiskuntakaaren 157 §:n mukaan tietoja saa käyttää ainoastaan erikseen määriteltyjen rikosten selvittämiseksi ja syyteharkintaan saattamiseksi.
Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisukäytännön perusteella sähköisen viestinnän tietoja koskeva yleinen säilytysvelvollisuus muodostaa merkittävän rajoituksen yksityisyyden ja henkilötietojen suojaan. Jatkossa on tärkeää seurata jäsenmaiden välistä keskustelua EU-oikeuden tulkinnasta sekä sähköiseen tietosuojaan liittyvää lainvalmistelua.
Edellä kuvatut seikat huomioon ottaen, työryhmä ei havainnut välittömiä tietoyhteiskuntakaaressa säädettyä säilytysvelvollisuutta koskevia muutostarpeita. On tärkeää, että tietojen säilyttäminen ja käyttö on jatkossakin rajattua. Teleyritykset pitävät nykyistä toimintamallia lähtökohtaisesti selkeänä. Esitutkintaviranomaisen mukaan nykymalli takaa viranomaisten tarvitsemien tietojen vähimmäistason. Yhtenäistä näkemystä viranomaisten avustamisesta johtuvien kustannusten korvaamista koskevasta sääntelystä ei ole.
Sisäministeriö, Poliisihallitus ja puolustusministeriö ovat jättäneet selvitykseen eriävät mielipiteet, jotka ovat selvityksen liitteinä.
OTT-palveluiden (internetin päällä tarjottavat ns. ”over-the-top” –palvelut) käytön lisääntyminen ja yleistyminen sähköisessä viestinnässä tarkoittaa, että käyttäjät voivat valita viestintäkeinoja, joista säilytetään vähemmän tietoja kuin perinteisistä sähköisistä viestintäpalveluista, tai käyttää lähes kokonaan anonyymeja viestintämenetelmiä.
Työryhmässä on havaittu eräitä epäselvyyksiä säilytysvelvollisuutta koskevan sääntelyn soveltamisessa. Turvaamistoimella voidaan saada aikaan hyvin pitkä säilytysvelvoite yksityisten tahojen oikeuksien turvaamiseksi. Lisäksi tekijänoikeudellisissa asioissa säilytysvelvollisuuden alaisia tietoja on vaadittu luovutettavan yksityisille tahoille. Työryhmässä on myös todettu, että esitutkintaviranomaiset tarvitsevat ja käyttävät viestinnän välitystietoja rikosten ennaltaehkäisemisessä, vaikka tietoyhteiskuntakaaren 157 §:n mukaan tietoja saa käyttää ainoastaan erikseen määriteltyjen rikosten selvittämiseksi ja syyteharkintaan saattamiseksi.
Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisukäytännön perusteella sähköisen viestinnän tietoja koskeva yleinen säilytysvelvollisuus muodostaa merkittävän rajoituksen yksityisyyden ja henkilötietojen suojaan. Jatkossa on tärkeää seurata jäsenmaiden välistä keskustelua EU-oikeuden tulkinnasta sekä sähköiseen tietosuojaan liittyvää lainvalmistelua.
Edellä kuvatut seikat huomioon ottaen, työryhmä ei havainnut välittömiä tietoyhteiskuntakaaressa säädettyä säilytysvelvollisuutta koskevia muutostarpeita. On tärkeää, että tietojen säilyttäminen ja käyttö on jatkossakin rajattua. Teleyritykset pitävät nykyistä toimintamallia lähtökohtaisesti selkeänä. Esitutkintaviranomaisen mukaan nykymalli takaa viranomaisten tarvitsemien tietojen vähimmäistason. Yhtenäistä näkemystä viranomaisten avustamisesta johtuvien kustannusten korvaamista koskevasta sääntelystä ei ole.
Sisäministeriö, Poliisihallitus ja puolustusministeriö ovat jättäneet selvitykseen eriävät mielipiteet, jotka ovat selvityksen liitteinä.