Kohti tutkimuslähtöisen yrityksen määritelmää
Kankaala, Kari (2005)
opetus- ja kulttuuriministeriö
2005
Julkaisusarja:
Opetusministeriön julkaisuja 2005:1
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-442-853-9Tiivistelmä
Tutkimuslähtöiset yritykset ovat saaneet viime vuosina paljon huomiota. Tiedon merkitys yritysten pääomatekijänä tuotannollisten investointihyödykkeiden sijaan on noussut maailmassa merkittävästi viime vuosikymmenen aikana.
Suomi on omilla linjauksillaan halunnut nousta tietopohjaisen yhteiskunnan kehittäjien eturiviin. Maamme on kuulunut jo vuosia niiden maiden joukkoon, jotka sijoittavat suhteellisesti eniten varojaan tutkimus- ja kehitysmenoihin. Koska Suomen t&k-panostukset ovat suhteellisesti ottaen maailman huipputasoa, myös niiden hyödyntämisen ja hyödyntämistä edistävien mekanismien tulisi ainakin a priori olla maailman kärkitasoa.
T&K-panostusten tuotoksen yksi indikaattori on uusien tutkimuslähtöisten yritysten määrä ja vaikuttavuus. Tietoa tutkimuslähtöisten yritysten määrästä voidaan hyödyntää myös muussa tiede- ja teknologiapoliittisessa päätöksenteossa. Tätä tietoa ei toistaiseksi ole olemassa.
Tässä selvityksessä on annettu määritelmä tutkimuslähtöiselle yritykselle. Koska tutkimusorganisaatioiden, erityisesti yliopistojen, vaikuttavuus on jatkossa entistä tärkeämpi, nostamme rinnalle määritelmän, joka tarkastelee yrityksiä organisaatiolähtöisesti. Näin meillä on esimerkiksi yliopistojen tapauksessa kaksi määritelmää: "yliopistotutkimuslähtöinen yritys" ja "yliopistolähtöinen yritys". Jälkimmäinen on paljon laajempi käsite kuin edellinen. Edellinen mittaa t&k-panostuksien vaikutusta, jälkimmäinen yliopistojen vaikuttavuutta laajemmin.
Tutkimuslähtöisten yritysten kasvun, määrän ja vaikuttavuuden seurannan harkitulla toteutuksella saadaan tuotettua paljon tiede-, teknologia-, innovaatio- ja elinkeinopolitiikan kannalta relevanttia tietoa. Seurannan vaarat ovat luonnollisesti myös suuret: sitä saa mitä tilaa. Tätä uhmaten teemme kuitenkin ehdotuksia tutkimuslähtöisten yritysten määrän, kasvun ja vaikuttavuuden seurannan järjestämiseksi.
Suomi on omilla linjauksillaan halunnut nousta tietopohjaisen yhteiskunnan kehittäjien eturiviin. Maamme on kuulunut jo vuosia niiden maiden joukkoon, jotka sijoittavat suhteellisesti eniten varojaan tutkimus- ja kehitysmenoihin. Koska Suomen t&k-panostukset ovat suhteellisesti ottaen maailman huipputasoa, myös niiden hyödyntämisen ja hyödyntämistä edistävien mekanismien tulisi ainakin a priori olla maailman kärkitasoa.
T&K-panostusten tuotoksen yksi indikaattori on uusien tutkimuslähtöisten yritysten määrä ja vaikuttavuus. Tietoa tutkimuslähtöisten yritysten määrästä voidaan hyödyntää myös muussa tiede- ja teknologiapoliittisessa päätöksenteossa. Tätä tietoa ei toistaiseksi ole olemassa.
Tässä selvityksessä on annettu määritelmä tutkimuslähtöiselle yritykselle. Koska tutkimusorganisaatioiden, erityisesti yliopistojen, vaikuttavuus on jatkossa entistä tärkeämpi, nostamme rinnalle määritelmän, joka tarkastelee yrityksiä organisaatiolähtöisesti. Näin meillä on esimerkiksi yliopistojen tapauksessa kaksi määritelmää: "yliopistotutkimuslähtöinen yritys" ja "yliopistolähtöinen yritys". Jälkimmäinen on paljon laajempi käsite kuin edellinen. Edellinen mittaa t&k-panostuksien vaikutusta, jälkimmäinen yliopistojen vaikuttavuutta laajemmin.
Tutkimuslähtöisten yritysten kasvun, määrän ja vaikuttavuuden seurannan harkitulla toteutuksella saadaan tuotettua paljon tiede-, teknologia-, innovaatio- ja elinkeinopolitiikan kannalta relevanttia tietoa. Seurannan vaarat ovat luonnollisesti myös suuret: sitä saa mitä tilaa. Tätä uhmaten teemme kuitenkin ehdotuksia tutkimuslähtöisten yritysten määrän, kasvun ja vaikuttavuuden seurannan järjestämiseksi.