Koulutus ja tutkimus 2003-2008 : Kehittämissuunnitelmassa asetettujen vuoden 2008 koulutustarjonnan tavoitteiden väliarviointi
opetus- ja kulttuuriministeriö
22.12.2005
Julkaisusarja:
Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:45This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-485-066-4Tiivistelmä
Valtioneuvosto asetti 4.12.2003 hyväksymässään koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2003–2008 koulutustarjonnan määrälliset tavoitteet vuodelle 2008. Nuorisoikäluokalle tarkoitetussa ammatillisessa, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen koulutuksessa aloittajatavoitteet asetettiin koulutusaloittain. Aikuiskoulutuksen tavoitteet asetettiin erityyppisen aikuiskoulutuksen aloittajien kokonaismäärinä. Hyväksyessään kehittämissuunnitelman valtioneuvosto päätti, että asetettuja koulutustarjonnan tavoitteita vuodelle 2008 arvioidaan vuosien 2004–2005 yhteiskunta-, talous- ja työvoimakehityksen perusteella ja tavoitteita tarvittaessa tarkistetaan kehittämissuunnitelmaa muuttamalla. Tämä muistio sisältää tarkoitetun arvioinnin.
Arviointityön yhtenä keskeisenä lähtökohtana oli työministeriön asettaman Työvoima 2025 -projektin vastaava väliarviointi siitä, aiheuttaako kuluvan vuosikymmenen alkuvuosien talous- ja työvoimakehitys aihetta tarkistaa niitä pitkän aikavälin työvoimankysyntäennusteita, jotka olivat pohjana vuoden 2008 koulutustarjonnan tavoitteiden valmistelussa. Arvioinnissa tarkasteltiin viimevuosien kehitystä myös mm. vastavalmistuneiden työllistymisen ja työvoimatutkimuksen tietoihin perustavan ammattirakenteenmuutoksen valossa.
Työvoima 2025 -projektin väliarvioraportin (Työpoliittinen tutkimus nro 289, työministeriö 2005) mukaan 2000-luvun alkuvuosien työvoimakehitys on pääosin ollut aikaisemmin ennustetun mukaista, mutta eräillä toimialoilla muutokset ovat olleet sellaisia, että ne aiheuttavat tarpeen muuttaa työvoiman kysyntäennusteita vuoteen 2015. Tällaisia toimialoja ovat mm. maatalous ja teollisuus, joiden työllisyyskehitys on ollut ennustettua heikompaa, ja yhteiskunnalliset palvelut, erityisesti sosiaalihuolto sekä opetus ja tutkimus, joilla työllisyys on lisääntynyt merkittävästi ennustettua enemmän.
Arvioinnissa laskettiin edellä mainittujen uusien toimialaennusteiden vaikutukset vuoden 2008 koulutustarjonnan perustana olleisiin laskennallisiin aloittajatarpeisiin. Laskennallinen aloittajatarve on uuden laskelman mukaan aikaisempaa pienempi erityisesti luonnonvara-alan ja tekniikan ja liikenteen ammatillisessa peruskoulutuksessa ja aikaisempaa suurempi erityisesti hallinnon ja kaupanyliopistokoulutuksessa, sosiaali- ja terveysalan ammatillisessa peruskoulutuksessa ja kaikilla sektoreilla humanistisella ja opetusalalla.
Työryhmä kuitenkin arvioi, että viime vuosien työvoimakehityksen ennustettavuuteen pitkällä aikavälillä sisältyy monia epävarmuustekijöitä, joita olisi tarpeen huolellisemmin selvittää valmisteltaessa koulutustarjonnan tavoitteita vuodelle 2012. Tällaisia ovat mm. julkisen sektorin tuottavuustavoitteet ja niihin liittyvät henkilöstövaikutukset sekä valmisteilla oleva kunta- ja palvelurakenteen uudistus, jossa keskeiset ratkaisut ovat avoimia. Tekniikan ja liikenteen ammatillisen peruskoulutuksen aloittajatavoitteiden pienentämiseen ei työryhmän käsityksen mukaan ole tarvetta, koska kehittämissuunnitelman tavoitteet ovat laskennalliseen aloittajatarpeeseen nähden alimitoitettuja eräiden opintoalojen heikon koulutuksen kysynnän takia.
Arvioinnin johtopäätöksenä työryhmä päätyy siihen, ettei sen perusteella ole aihetta kehittämissuunnitelmassa asetettujen vuoden 2008 aloittajatavoitteiden muuttamiseen. Työryhmä perustelee tätä myös sillä, että jo vuoden kahden kuluessa on käytettävänä tässä väliarvioinnissa käytettyä huomattavasti parempi ja luotettavampi tietopohja sekä uudet toimialaennusteet ja koulutustarvelaskelmat.
Arviointityön yhtenä keskeisenä lähtökohtana oli työministeriön asettaman Työvoima 2025 -projektin vastaava väliarviointi siitä, aiheuttaako kuluvan vuosikymmenen alkuvuosien talous- ja työvoimakehitys aihetta tarkistaa niitä pitkän aikavälin työvoimankysyntäennusteita, jotka olivat pohjana vuoden 2008 koulutustarjonnan tavoitteiden valmistelussa. Arvioinnissa tarkasteltiin viimevuosien kehitystä myös mm. vastavalmistuneiden työllistymisen ja työvoimatutkimuksen tietoihin perustavan ammattirakenteenmuutoksen valossa.
Työvoima 2025 -projektin väliarvioraportin (Työpoliittinen tutkimus nro 289, työministeriö 2005) mukaan 2000-luvun alkuvuosien työvoimakehitys on pääosin ollut aikaisemmin ennustetun mukaista, mutta eräillä toimialoilla muutokset ovat olleet sellaisia, että ne aiheuttavat tarpeen muuttaa työvoiman kysyntäennusteita vuoteen 2015. Tällaisia toimialoja ovat mm. maatalous ja teollisuus, joiden työllisyyskehitys on ollut ennustettua heikompaa, ja yhteiskunnalliset palvelut, erityisesti sosiaalihuolto sekä opetus ja tutkimus, joilla työllisyys on lisääntynyt merkittävästi ennustettua enemmän.
Arvioinnissa laskettiin edellä mainittujen uusien toimialaennusteiden vaikutukset vuoden 2008 koulutustarjonnan perustana olleisiin laskennallisiin aloittajatarpeisiin. Laskennallinen aloittajatarve on uuden laskelman mukaan aikaisempaa pienempi erityisesti luonnonvara-alan ja tekniikan ja liikenteen ammatillisessa peruskoulutuksessa ja aikaisempaa suurempi erityisesti hallinnon ja kaupanyliopistokoulutuksessa, sosiaali- ja terveysalan ammatillisessa peruskoulutuksessa ja kaikilla sektoreilla humanistisella ja opetusalalla.
Työryhmä kuitenkin arvioi, että viime vuosien työvoimakehityksen ennustettavuuteen pitkällä aikavälillä sisältyy monia epävarmuustekijöitä, joita olisi tarpeen huolellisemmin selvittää valmisteltaessa koulutustarjonnan tavoitteita vuodelle 2012. Tällaisia ovat mm. julkisen sektorin tuottavuustavoitteet ja niihin liittyvät henkilöstövaikutukset sekä valmisteilla oleva kunta- ja palvelurakenteen uudistus, jossa keskeiset ratkaisut ovat avoimia. Tekniikan ja liikenteen ammatillisen peruskoulutuksen aloittajatavoitteiden pienentämiseen ei työryhmän käsityksen mukaan ole tarvetta, koska kehittämissuunnitelman tavoitteet ovat laskennalliseen aloittajatarpeeseen nähden alimitoitettuja eräiden opintoalojen heikon koulutuksen kysynnän takia.
Arvioinnin johtopäätöksenä työryhmä päätyy siihen, ettei sen perusteella ole aihetta kehittämissuunnitelmassa asetettujen vuoden 2008 aloittajatavoitteiden muuttamiseen. Työryhmä perustelee tätä myös sillä, että jo vuoden kahden kuluessa on käytettävänä tässä väliarvioinnissa käytettyä huomattavasti parempi ja luotettavampi tietopohja sekä uudet toimialaennusteet ja koulutustarvelaskelmat.