Valtion taidetoimikuntalaitoksen kehittäminen

Abstract

Opetusministeriön teettämä kansainvälinen arviointi Suomen taidetoimikuntalaitoksesta valmistui v. 2004. Sen suositusten perusteella opetusministeriö asetti kaksi työryhmää: tämän taiteen keskustoimikunnan ja valtion taidetoimikuntien (taidetoimikuntalaitos) kehittämistä selvittävän työryhmän sekä rinnakkaisen, alueellisten taidetoimikuntien hallinnollista asemaa selvittävän työryhmän (opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:40). Yhtenä tämän muistion olennaisena lähtökohtana on arvio siitä, että nykyinen taidetoimikuntalaitos on periaatteiltaan toimiva järjestelmä, jonka käytäntöjä ja toiminatatapoja on kuitenkin tarpeen yhdenmukaistaa, johdonmukaistaa ja tehostaa. Keskeiset työryhmän tekemät muutosesitykset:

Hallintomalli: Nykyisen taidetoimikuntalaitoksen vahvuuksia ovat vaihtuva asiantuntemus, vertaisarviointi taiteellisen tuen myöntämisessä, itsenäinen päätösvalta, edustavuuden varmistava nimittämiskäytäntö ja joustavuus. Muistiossa esitetään yhteistyömuotojen kehittämistä, kuvataidepoliittisen ohjelman tekemistä sekä valtion taidetoimikuntien jäsenmäärän supistamista nykyisestä 11jäsenestä 9:ään.

Taidetoimikuntien yhtenäisyys: Asia kuuluu myös rinnakkaisen työryhmän toimeksiantoon. Tämä työryhmä katsoo, että rinnakkaisen työryhmän esitys alueellisten taidetoimikuntien yhdistämisestä hallinnollisesti ja toiminnallisesti taiteen keskustoimikunnan yhteyteen olisi taiteen edistämisen sisältöjen kannalta tarkoituksenmukaisin.

Erillislautakunnat: Valtion taideteostoimikunnan kokoonpanoa esitetään supistettavaksi ja toiminnan painopistettä siirrettäväksi taideostoista tilaustöihin, projekteihin ja kilpailuihin. Kirjastoapurahalautakunnan tehtävät esitetään siirrettäväksi valtion kirjallisuustoimikunnalle ja tiedonjulkistamisen neuvottelukunnalle ja säveltaiteen kirjastoapurahajaoston tehtävät valtion säveltaidetoimikunnalle. Sarjakuvataiteen ja kuvitustaiteen kaikki tukitoimet esitetään siirrettäväksi muotoilutoimikunnasta erilliseen jaostoon, jota vahvistetaan.

Tutkimustoiminta: Nykymuotoista tutkimustoimintaa ehdotetaan jatkettavaksi, mutta toiminnan ohjaamista tiivistetään.

Toimintakäytännöt: Toimintakäytäntöjen tehostamiseksi esitetään siirtymistä sähköisiin hakumenettelyihin sekä toimikuntien kokouskäytäntöjen kehittämistä selkeyttämällä esittelymenettelyä ja täsmentämällä toimikunnan sihteerin tehtäviä.

Rahoitusinstrumenttien kehittäminen: Apurahojen ja avustusten nimikemääriä (yht. n. 40) esitetään karsittavaksi yhdistämällä ja ryhmittelemällä uudelleen tukimuotoja. Valtakunnalliset kulttuuritapahtumat ja ylimääräiset taiteilijaeläkkeet esitetään siirrettäväksi taiteen keskustoimikunnan päätösvaltaan. Taiteilija- ja kohdeapurahojen myöntämisen yleisen tason kriteerejä esitetään täydennettäväksi. Taiteilijaprofessorien toimenkuvaa esitetään täsmennettäväksi edellyttämällä toimintasuunnitelmaa ja raportointia.

Tulosohjaus: Tulosohjauksessa kehitetään indikaattoreita, tarkennetaan eräiltä osin määrärahaohjausta, selkeytetään strategisten tavoitteiden roolia ja taidetoimikuntien näkemysten välittymistä prosessiin. Siirrettäessä alueelliset taidetoimi-kunnat taiteen keskustoimikunnan yhteyteen siirtyy alueiden tulosohjaus opetusministeriöltä taiteen keskustoimikunnalle. Hallintomäärärahoissa otetaan huomioon nykyisten tehtävien kehittämisen lisätarpeet, uusiin tehtäviin tulee resurssit osoittaa täysimääräisesti. Mitoituksessa otetaan myös huomioon hallinnonalan tuottavuusohjelma. Taiteen edistämisvarojen kehittämisessä tavoitteena tulee olla taiteen ja kulttuurin nostaminen tieteen rinnalle innovaatiopolitiikan keskiöön. Taiteilija-apurahojen määrää ja eri taiteenalojen edistämisvaroja tulisi sen mukaisesti lisätä.