Alueellisen taidehallinnon uudistaminen
opetus- ja kulttuuriministeriö
31.10.2005
Julkaisusarja:
Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:40This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-485-056-7Tiivistelmä
Opetusministeriön teettämä kansainvälisen arviointi Suomen taidetoimikuntalaitoksesta valmistui keväällä 2004. Arviointiraportissa esitettyjen suositusten ja niihin liittyvien kehittämisehdotusten perusteella opetusministeriö asetti kaksi työryhmää: toisen pohtimaan valtion taidetoimikuntien kehittämistä ja toisen selvittämään alueellisen taiteen edistämisjärjestelmän kehittämistä resursoinnin ja hallinnollisen aseman osalta.
Viimeksi mainittu työryhmä on toimeksiantonsa mukaisesti selvittänyt alueellista taiteen edistämisjärjestelmää. Resursoinnin osalta selvitettiin olemassa olevia taiteen edistämisen määrärahoja sekä hallintomäärärahoja. Lisäksi selvitettiin henkilöstöresursseja. Lähtökohtana hallinnollisen aseman ratkaisemiseksi oli selvittää kahta vaihtoehtoista mallia, ns. lääninhallitusmallia ja ns. taidetoimikuntamallia. Molemmat mallit sekä niiden edut ja haitat ovat olleet pohjana työryhmän ehdotukselle hallinnollisen aseman uudistamiseksi.
Työryhmä ehdottaa opetusministeriölle määrärahan ja henkilöstöresurssien lisäämistä alueellisen taiteen edistämisen ja yhteistyön kehittämiseksi. Lisäksi työryhmä ehdottaa alueellisten taidetoimikuntien hallinnollisen aseman uudistamista siten, että ne liitettäisiin taiteen keskustoimikuntaan sekä hallinnollisesti että toiminnallisesti.
Lähtökohtana alueellisten taidetoimikuntien liittämisessä taiteen keskustoimikuntaan on yhtenäisen taide-toimikuntalaitoksen muodostuminen. Tämä parantaisi erityisesti taiteen ja kulttuuripolitiikan sisällön yhteistä kehittämistä. Yhtenäinen rakenne nähdään myös taiteilijan ja kentän etuna. Malli säilyttää alueellisten taidetoimikuntien toiminnan itsenäisyyden ja vahvistaa niiden asemaa alueellisena toimijana. Mallin haasteena on mm. pienten erillisten alueyksiköiden syntyminen. Uudistuksella olisi vain taloudellisia järjestelyvaikutuksia.
Työryhmän ehdotukseen hallinnollisen aseman uudistamiseksi liittyy eriävä mielipide.
Viimeksi mainittu työryhmä on toimeksiantonsa mukaisesti selvittänyt alueellista taiteen edistämisjärjestelmää. Resursoinnin osalta selvitettiin olemassa olevia taiteen edistämisen määrärahoja sekä hallintomäärärahoja. Lisäksi selvitettiin henkilöstöresursseja. Lähtökohtana hallinnollisen aseman ratkaisemiseksi oli selvittää kahta vaihtoehtoista mallia, ns. lääninhallitusmallia ja ns. taidetoimikuntamallia. Molemmat mallit sekä niiden edut ja haitat ovat olleet pohjana työryhmän ehdotukselle hallinnollisen aseman uudistamiseksi.
Työryhmä ehdottaa opetusministeriölle määrärahan ja henkilöstöresurssien lisäämistä alueellisen taiteen edistämisen ja yhteistyön kehittämiseksi. Lisäksi työryhmä ehdottaa alueellisten taidetoimikuntien hallinnollisen aseman uudistamista siten, että ne liitettäisiin taiteen keskustoimikuntaan sekä hallinnollisesti että toiminnallisesti.
Lähtökohtana alueellisten taidetoimikuntien liittämisessä taiteen keskustoimikuntaan on yhtenäisen taide-toimikuntalaitoksen muodostuminen. Tämä parantaisi erityisesti taiteen ja kulttuuripolitiikan sisällön yhteistä kehittämistä. Yhtenäinen rakenne nähdään myös taiteilijan ja kentän etuna. Malli säilyttää alueellisten taidetoimikuntien toiminnan itsenäisyyden ja vahvistaa niiden asemaa alueellisena toimijana. Mallin haasteena on mm. pienten erillisten alueyksiköiden syntyminen. Uudistuksella olisi vain taloudellisia järjestelyvaikutuksia.
Työryhmän ehdotukseen hallinnollisen aseman uudistamiseksi liittyy eriävä mielipide.