Suomen riistataloudellinen kosteikkostrategia

Abstract

Vesilinnut ovat arvokas osa runsasvesistöistä suomalaista luontoa. Monimuotoiset järvet ja kosteikot luovat vesilinnuille elintärkeitä elinympäristöjä. Kosteikkoympäristöjen laatu ja määrä ovatkin vesilintukantojen hoidon tärkeimmät perustekijät. Vesilinnuilla on oltava riittävästi laadukkaita elinympäristöjä vuodenkierron jokaisessa vaiheessa pesimäalueilla ja talvehtimisalueilla. Suomi on Euroopan tärkeimpiä vesilintujen lisääntymisalueita ja maamme on siten vastuussa pesimäympäristöjen hoidossa. Suomessa on myös joukko kansainvälisesti arvokkaita kosteikkolintujen muutonaikaisia levähdysalueita, jotka tarvitsevat erityishoitoa. Maailmanlaajuisesti monien kosteikkolintulajien vähenemisen pääasialliseksi syyksi on arvioitu elinympäristöjen väheneminen. Suomessa vesilintukantojen tila on kuitenkin ollut pääosin suotuisa, mutta viime vuosikymmeninä erityisesti rehevien vesien vaateliaat lajit sekä metsähanhi ovat taantuneet. Kosteikot ovat luontaisesti alati muuttuva ympäristötyyppi, mutta tänä päivänä ihmisen vaikutukset vesistöihin ovat johtaneet erityisesti umpeenkasvun kiihtymiseen monilla kosteikoilla. Rehevöityminen ja umpeenkasvu yksipuolistavat kasvillisuutta ja linnuston monimuotoisuus vähenee. Ilman hoitoa suuri osa linnustollisesti arvokkaista kosteikkoalueista umpeutuu parissa vuosikymmenessä avovedettömiksi luhdiksi. Kosteikkojen hoitaminen, kunnostaminen ja uusien kosteikkojen perustaminen kadonneita elinympäristöjä korvaamaan ovat avainasemassa, mikäli tämä kielteinen kehityssuunta halutaan pysäyttää. Maa- ja metsätalousalueilla kosteikkoja hoitamalla, kunnostamalla ja uusia kosteikkoja perustamalla voidaan ylläpitää ja lisätä merkittävästi luonnon monimuotoisuutta ja riistan elinympäristöjä. Myös luontaiset, jo olemassa olevat suojeluohjelmiin kuuluvat kosteikot ovat tärkeitä myös metsästettävien vesilintujen kannalta. Kosteikkojen kunnostaminen ja uusien kosteikkojen perustaminen edistää lisäksi vesiensuojelua, maisemanhoitoa sekä kala- ja raputaloutta. Suurin osa maaseudun kosteikkokohteista on yksityismailla, ja näin ollen maanomistajien vapaaehtoisuuteen perustuvat toimenpiteet ovat avainasemassa kosteikkojen kunnostamisessa, perustamisessa ja hoidossa. Maataloushallinto on yhteistyössä ympäristöhallinnon kanssa toteuttanut toimenpiteitä maatalousympäristöjen monivaikutteisten kosteikkojen perustamiseksi ja kunnostamiseksi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmien rahoituksella. Metsätalouden luonnonhoitohankkeilla on tehty töitä metsäalueiden kosteikkoluonnon hyväksi. Maanomistajien vapaaehtoisuuteen ja metsästäjien talkootyöhön perustuvilla kosteikkojen hoitotoimenpiteillä ja uusien kosteikkojen perustamisella on saatu paljon parannuksia maaseudun elinympäristöjen tilaan, joten tämän toiminnan tukeminen ja lisääminen ovat keskeisenä lähtökohtana kansallisessa riistataloudellisessa kosteikkostrategiassa. Vesilintujen metsästys Suomessa on hyvin suosittua. Vesilintukantojen hoito rakentuu lintujen suojelusta, niiden kestävästä käytöstä ja elinympäristöistä huolehtimisesta. Vesilinnunmetsästyksen kestävän käytön varmistaminen vaatii lintukantojen koon, tuoton ja saaliin seurantaa. Tähän julkaisuun sisältyvä riistataloudellinen kosteikkostrategia kuvaa ne toimet, joita maa- ja metsätalousministeriön johdolla riistahallinto toteuttaa vesilintujen ja niiden elinympäristöjen hoitamiseksi yhteistyössä sidosryhmien kanssa.