Merenkulun kansainvälisen ilmasto- ja ympäristösääntelyn vaikutukset Suomen elinkeinoelämälle
Repka, Sari; Ojala, Lauri; Jalkanen, Jukka-Pekka; Alhosalo, Minna; Niemi, Janne; Pöntynen, Riitta; Solakivi, Tomi; Pohjola, Tuomas; Haavisto, Riina; Lensu, Mikko; Erkkilä-Välimäki, Anne; Haukioja, Teemu; Kiiski, Tuomas (2017-06-30)
Valtioneuvoston kanslia
30.06.2017
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 55/2017This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-437-5Tiivistelmä
Merenkulun ympäristösääntelyn aiheuttamien kustannusten ohella syntyy myös säästöjä muun muassa energiatehokkuuden parantumisen kautta. Tiedossa olevan ympäristösääntelyn vuosittainen kustannusvaikutus Suomen meritse tapahtuvalle ulkomaankaupalle vuosina 2020–2025 on noin 25–40 miljoonaa euroa per vuosi, mikä on noin 0,1 – 0,2 % teollisuuden ja kaupan alan kaikista logistiikkakustannuksista. Keskeisistä vientitoimialoista suurin kustannusrasitus kohdistuu metalli-, metsä- ja kemianteollisuudelle. Mikäli kasvihuonekaasupäästöjä pyrittäisiin rajoittamaan päästökaupalla, tämä nostaisi Suomen elinkeinoelämälle kohdistuvia kustannuksia vuositasolla noin 25–30 miljoonaa euroa. Sääntely luo myös liiketoiminta- ja kasvumahdollisuuksia mm. laitevalmistajille, järjestelmätoimittajille, alussuunnittelijoille sekä korjaus- ja purkutelakoille. Alusten energiatehokkuusindeksin, EEDIn tulevia vaiheita koskevissa neuvotteluissa olisi Suomen kannalta huomioitava erityisesti sääntelyn vaikutus talvimerenkulkuun ja alusten kykyyn kulkea jäissä. Sääntelymuutokset synnyttävät myös merkittävät maailmanlaajuiset markkinat alusten päästöjä ja energiankulutusta vähentäville ratkaisuille. Useat suomalaisyritykset ovat näiden teknologioiden toimittajien kärkeä, ja niillä on hyvät edellytykset hyödyntää liiketoimintapotentiaalia