Musiikin alueellinen tarjonta
opetus- ja kulttuuriministeriö
30.09.2005
Julkaisusarja:
Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:34This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-485-037-0Tiivistelmä
Musiikin alueellinen tarjonta -työryhmän tehtävänä oli ensinnäkin selvittää, millaisia yhteistyömuotoja säveltaiteen alan toimijat, erityisesti orkesterit, voivat hyödyntää alueellisessa toiminnassaan. Toisena tehtävänä oli pohtia orkestereiden alueellisen ja valtakunnallisen kiertuetoiminnan vahvuuksia, heikkouksia ja kehittämismahdollisuuksia. Kolmanneksi työryhmän tuli tehdä ehdotus siitä, miten musiikin alueellisen tarjonnan tukeminen tulisi järjestää.
Musiikin alueellista tarjontaa koskevien kehittämisehdotusten perimmäisenä tavoitteena on, että jokaisella on mahdollisuus kuunnella säännöllisesti laadukasta ja ammattimaista elävää musiikkia kohtuullisen maantieteellisen etäisyyden päässä asuinpaikastaan. Tavoitteena on myös, että musiikin eri lajeja olisi tarjolla monipuolisesti ympäri Suomea. Pääpaino on musiikin tarjonnan määrän ja laadun kasvattamisessa yleisön näkökulmasta. Luonnollisesti seurauksena on myös musiikkialan ammattilaisten työtilaisuuksien määrän kasvaminen, mikä osaltaan parantaa musiikkitarjonnan laatua.
Muistiossa käsitellään orkestereiden valtionosuusjärjestelmää (mm. järjestelmän yleisiä kehittämismahdollisuuksia, rytmimusiikin orkestereita ja orkestereille myönnettävää harkinnanvaraista avustusta), opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain ulkopuolisten orkestereiden ja yhtyeiden tukea, rytmimusiikin kiertuetukea, kyläpelimannitoimintaa sekä lapsille ja nuorille suunnattua musiikkitarjontaa. Suurimman osan esityksistään työryhmä suuntaa toimeksiantonsa mukaisesti opetusministeriölle ja siten myös taiteen keskustoimikunnalle, valtion säveltaidetoimikunnalle ja alueellisille taidetoimikunnille. Musiikin alueellinen tarjonta on kuitenkin yhtä keskeisesti kuntien ja maakuntien asia. Ehdotusten toteuttaminen vaatii paitsi valtiolta ja muilta julkisilta tahoilta taloudellisia panostuksia, myös yhteistyön kehittämistä eri toimijoiden välillä. Rahoituspohjan laajuus on eduksi toiminnan onnistumiselle, ja yhteistyön pitkäkestoisuus parantaa toiminnan vaikuttavuutta.
Työryhmä on enimmäkseen keskittynyt tarkastelemaan olemassa olevia rakenteita. Esitetyillä toimenpide-ehdotuksilla pyritään parantamaan musiikin alueellista tarjontaa hyödyntämällä näitä rakenteita entistä tehokkaammin. Uusi orkestereiden valtionosuuksia koskeva toimenpide-ehdotus on määräaikaisten henkilötyövuosien myöntäminen. Työryhmä esittää myös kahden uuden määrärahan varaamista: toisella tuettaisiin elävän musiikin tilaisuuksien organisointia ja toisella kyläpelimannitoimintaa. Lisäksi työryhmä on tarkastellut nykyisiä tukimuotoja ja pyrkii toimenpide-ehdotuksillaan kehittämään niitä.
Selvitystyönsä osana työryhmä kuuli ulkopuolisia asiantuntijoita. Lisäksi toteutettiin kysely alueellisesta ja valtakunnallisesta kiertuetoiminnasta valtionosuuden piirissä oleville orkestereille ja muille Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n jäsenorkestereille.
Musiikin alueellista tarjontaa koskevien kehittämisehdotusten perimmäisenä tavoitteena on, että jokaisella on mahdollisuus kuunnella säännöllisesti laadukasta ja ammattimaista elävää musiikkia kohtuullisen maantieteellisen etäisyyden päässä asuinpaikastaan. Tavoitteena on myös, että musiikin eri lajeja olisi tarjolla monipuolisesti ympäri Suomea. Pääpaino on musiikin tarjonnan määrän ja laadun kasvattamisessa yleisön näkökulmasta. Luonnollisesti seurauksena on myös musiikkialan ammattilaisten työtilaisuuksien määrän kasvaminen, mikä osaltaan parantaa musiikkitarjonnan laatua.
Muistiossa käsitellään orkestereiden valtionosuusjärjestelmää (mm. järjestelmän yleisiä kehittämismahdollisuuksia, rytmimusiikin orkestereita ja orkestereille myönnettävää harkinnanvaraista avustusta), opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain ulkopuolisten orkestereiden ja yhtyeiden tukea, rytmimusiikin kiertuetukea, kyläpelimannitoimintaa sekä lapsille ja nuorille suunnattua musiikkitarjontaa. Suurimman osan esityksistään työryhmä suuntaa toimeksiantonsa mukaisesti opetusministeriölle ja siten myös taiteen keskustoimikunnalle, valtion säveltaidetoimikunnalle ja alueellisille taidetoimikunnille. Musiikin alueellinen tarjonta on kuitenkin yhtä keskeisesti kuntien ja maakuntien asia. Ehdotusten toteuttaminen vaatii paitsi valtiolta ja muilta julkisilta tahoilta taloudellisia panostuksia, myös yhteistyön kehittämistä eri toimijoiden välillä. Rahoituspohjan laajuus on eduksi toiminnan onnistumiselle, ja yhteistyön pitkäkestoisuus parantaa toiminnan vaikuttavuutta.
Työryhmä on enimmäkseen keskittynyt tarkastelemaan olemassa olevia rakenteita. Esitetyillä toimenpide-ehdotuksilla pyritään parantamaan musiikin alueellista tarjontaa hyödyntämällä näitä rakenteita entistä tehokkaammin. Uusi orkestereiden valtionosuuksia koskeva toimenpide-ehdotus on määräaikaisten henkilötyövuosien myöntäminen. Työryhmä esittää myös kahden uuden määrärahan varaamista: toisella tuettaisiin elävän musiikin tilaisuuksien organisointia ja toisella kyläpelimannitoimintaa. Lisäksi työryhmä on tarkastellut nykyisiä tukimuotoja ja pyrkii toimenpide-ehdotuksillaan kehittämään niitä.
Selvitystyönsä osana työryhmä kuuli ulkopuolisia asiantuntijoita. Lisäksi toteutettiin kysely alueellisesta ja valtakunnallisesta kiertuetoiminnasta valtionosuuden piirissä oleville orkestereille ja muille Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n jäsenorkestereille.