Selvitys Suomen sukukansaohjelmasta
Grünthal, Riho (2005-06-07)
Grünthal, Riho
opetus- ja kulttuuriministeriö
07.06.2005
Julkaisusarja:
Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:23This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-485-004-4Tiivistelmä
Opetusministeriön alaisuudessa on toteutettu vuosina 1994-2004 ns. Suomen sukukansaohjelmaa, jonka alkuperäinen tarkempi nimi oli Toimenpideohjelma Venäjän suomensukuisten kansojen ja kulttuurien tukemiseksi. Hankkeen koordinoija on sitä varten perustettu Sukukansaohjelman neuvottelukunta, ja päävastuun sen toteutuksesta Suomessa kantaa M. A. Castrénin seura. Sen yhteistyökumppaneina ja kohdealueena ovat Venäjän suomalais-ugrilaiset ja heidän asuinalueensa.
Pääpainopistealueita ovat olleet oppimateriaalin tuottaminen ja julkaisutuki, sanomalehtien tukitilaukset, henkilövaihto ja suomen kielen opetus, koulutusyhteistyö ja asiantuntijakurssit. Oppimateriaali- ja julkaisutuen tavoitteena on edistää suomalais-ugrilaisten kielten kirjallista käyttöä ja kehittämistä. Henkilövaihdon ja stipendien avulla on Suomessa vieraillut yhdentoista vuoden kuluessa vajaat 150 stipendiaattia, jotka ovat olleet tutkijoita tai jatko-opiskelijoita. Lisäksi Venäjän suomalais-ugrilaisten alueiden korkeakouluissa on työskennellyt äidinkielisiä Suomen kielen ja kulttuurin opettajia, ja samaa tavoitetta ovat edistäneet myös Venäjän suomalais-ugrilaisille suunnatut kesäkurssit. Asiantuntijakoulutusta on järjestetty mm. toimittajille, sähköisen median edustajille, museo- ja kirjastohenkilöstölle, ja kurssien avulla on etsitty keinoja suomalais-ugrilaisten kielten luku- ja kirjoitustaidon edistämiseksi.
Sukukansaohjelman kannalta ongelmallista on se, että Venäjällä ja eräillä suomalais-ugrilaisilla alueilla on sen aikana tehty päätöksiä, jotka eivät tue vähemmistökulttuurien elinvoimaisuutta eivätkä vähemmistökielten käyttöä. Tämä näkyy esimerkiksi suomalais-ugrilaisilla kielillä tapahtuvan julkaisutoiminnan ongelmina. Sukukansaohjelman jatkon kannalta tärkeää on edistää vuorovaikutusta Venäjän suomalais-ugrilaisten alueiden paikallisten viranomaisten kanssa, tukea yksilöiden aktiivisuutta ja yhteisöjen aloitteellisuutta sekä pohtia, miten Venäjällä ja Suomessa olevia yhteistyöverkostoja voidaan täydentää ja uudistaa. Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen tukemiseen tähtääviä hankkeita voidaan suunnitella myös Euroopan Unionin puitteissa yhteistyössä Viron ja Unkarin kanssa.
Pääpainopistealueita ovat olleet oppimateriaalin tuottaminen ja julkaisutuki, sanomalehtien tukitilaukset, henkilövaihto ja suomen kielen opetus, koulutusyhteistyö ja asiantuntijakurssit. Oppimateriaali- ja julkaisutuen tavoitteena on edistää suomalais-ugrilaisten kielten kirjallista käyttöä ja kehittämistä. Henkilövaihdon ja stipendien avulla on Suomessa vieraillut yhdentoista vuoden kuluessa vajaat 150 stipendiaattia, jotka ovat olleet tutkijoita tai jatko-opiskelijoita. Lisäksi Venäjän suomalais-ugrilaisten alueiden korkeakouluissa on työskennellyt äidinkielisiä Suomen kielen ja kulttuurin opettajia, ja samaa tavoitetta ovat edistäneet myös Venäjän suomalais-ugrilaisille suunnatut kesäkurssit. Asiantuntijakoulutusta on järjestetty mm. toimittajille, sähköisen median edustajille, museo- ja kirjastohenkilöstölle, ja kurssien avulla on etsitty keinoja suomalais-ugrilaisten kielten luku- ja kirjoitustaidon edistämiseksi.
Sukukansaohjelman kannalta ongelmallista on se, että Venäjällä ja eräillä suomalais-ugrilaisilla alueilla on sen aikana tehty päätöksiä, jotka eivät tue vähemmistökulttuurien elinvoimaisuutta eivätkä vähemmistökielten käyttöä. Tämä näkyy esimerkiksi suomalais-ugrilaisilla kielillä tapahtuvan julkaisutoiminnan ongelmina. Sukukansaohjelman jatkon kannalta tärkeää on edistää vuorovaikutusta Venäjän suomalais-ugrilaisten alueiden paikallisten viranomaisten kanssa, tukea yksilöiden aktiivisuutta ja yhteisöjen aloitteellisuutta sekä pohtia, miten Venäjällä ja Suomessa olevia yhteistyöverkostoja voidaan täydentää ja uudistaa. Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen tukemiseen tähtääviä hankkeita voidaan suunnitella myös Euroopan Unionin puitteissa yhteistyössä Viron ja Unkarin kanssa.