Tiedepolitiikan toimialan tulosohjauksen kehittämisen jatkohanke
opetus- ja kulttuuriministeriö
29.09.2005
Julkaisusarja:
Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:21This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-442-958-6Tiivistelmä
Tiedepolitiikan toimialan tulosohjauksen jatkohankkeen tehtävänä oli
1. Tiedepolitiikkaa toteuttavan tulosohjauksen yleinen kehittäminen ottaen huomioon tilivelvollisuus- ja tulosohjausuudistus.
2. Opetusministeriön ja Suomen Akatemian, arkistolaitoksen, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ja Varastokirjaston välisen tulossopimusmenettelyn, tulossopimusten tavoiteasettelun ja toiminnan raportoinnin – erityisesti toimintaa kuvaavien indikaattoreiden – kehittäminen ottaen huomioon tilivelvollisuus- ja tulosohjausuudistus.
Hankkeessa todettiin, että vuonna 2002 valmistuneen opetusministeriön tiedepolitiikan toimialan tulosohjausta kehittäneen työryhmän ehdotukset ovat pääosin toteutuneet. Tulosohjauksen kehittämistä jatkettiin valtiovarainministeriön ja valtiokonttorin valmistelemien tulosohjaus- ja tilivelvollisuusuudistuksen ja ohjeiden pohjalta.
Työryhmä korostaa, että tulosohjausprosessi on ympärivuotista yhteydenpitoa opetusministeriön sekä virastojen ja laitosten välillä. Työryhmä esittää, että arkistolaitos, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Suomen Akatemia ja Varastokirjasto toimittavat opetusministeriölle toiminta- ja taloussuunnitelmansa lokakuun ensimmäisellä viikolla. Tämän jälkeen lokakuun alussa järjestetään tarpeen mukaan virastojen ja laitosten toiminta- ja taloussuunnitelmista kahdenväliset neuvottelut.
Tulossopimusten tavoitteita asetettaessa otetaan huomioon tulosohjausuudistuksen edellyttämät tuloksellisuuden kriteerit (tulosprisma). Tulossopimuksessa sovitaan tavoitteet koko sopimuskaudelle ja seuraavan vuoden voimavarat. Sopimusta täydennetään välivuosina sopimuksella, joka sisältää seuraavan vuoden voimavarat ja tarvittaessa tarkistukset tavoitteisiin. Tulossopimukset ovat nykyään kolmivuotisia. Työryhmä ehdottaa harkittavaksi 4-vuotisten tulossopimusten laatimista, milloin se nähdään tarkoituksenmukaiseksi.
On tärkeää, että tulossopimuksen tavoitteiden toteutumista voidaan seurata. Työryhmä ehdottaa, että tulossopimuksiin sisällytetään liitteenä tavoitteiden seurannan indikaattorit. Raportointimalleja on muistion liitteessä 6. Mikäli on tarkoituksenmukaista, sovitaan myös vastaavista määrällisistä tavoitteista. Indikaattoreiden kehittämistyötä jatketaan edelleen, ja tietojärjestelmiä kehitetään tavoitteiden asettamista ja seurantaa tukeviksi.
Työryhmä painottaa, että opetusministeriön pääluokan budjettirakennetta tulisi kehittää siten, että tavoitehierarkia on selkeä opetusministeriön hallinnonalan kautta rahoitettavan tutkimustoiminnan osalta. Myös tiedepolitiikan hallinnonalan virastojen ja laitosten osalta talousarvion rakennetta tulisi kehittää sellaiseksi, että se tukee pitkäjänteistä toiminnan suunnittelua ja kehittämistä.
Työryhmä pitää tärkeänä, että yhteiskunnallisesti merkittävät tiedepolitiikan toimialan tavoitteet määritetään hallituksen ja opetusministeriön päättämissä asiakirjoissa. Työryhmä ehdottaa tietohuollon strategian laatimista tukemaan kansallista infrastruktuuripolitiikkaa.
1. Tiedepolitiikkaa toteuttavan tulosohjauksen yleinen kehittäminen ottaen huomioon tilivelvollisuus- ja tulosohjausuudistus.
2. Opetusministeriön ja Suomen Akatemian, arkistolaitoksen, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ja Varastokirjaston välisen tulossopimusmenettelyn, tulossopimusten tavoiteasettelun ja toiminnan raportoinnin – erityisesti toimintaa kuvaavien indikaattoreiden – kehittäminen ottaen huomioon tilivelvollisuus- ja tulosohjausuudistus.
Hankkeessa todettiin, että vuonna 2002 valmistuneen opetusministeriön tiedepolitiikan toimialan tulosohjausta kehittäneen työryhmän ehdotukset ovat pääosin toteutuneet. Tulosohjauksen kehittämistä jatkettiin valtiovarainministeriön ja valtiokonttorin valmistelemien tulosohjaus- ja tilivelvollisuusuudistuksen ja ohjeiden pohjalta.
Työryhmä korostaa, että tulosohjausprosessi on ympärivuotista yhteydenpitoa opetusministeriön sekä virastojen ja laitosten välillä. Työryhmä esittää, että arkistolaitos, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, Suomen Akatemia ja Varastokirjasto toimittavat opetusministeriölle toiminta- ja taloussuunnitelmansa lokakuun ensimmäisellä viikolla. Tämän jälkeen lokakuun alussa järjestetään tarpeen mukaan virastojen ja laitosten toiminta- ja taloussuunnitelmista kahdenväliset neuvottelut.
Tulossopimusten tavoitteita asetettaessa otetaan huomioon tulosohjausuudistuksen edellyttämät tuloksellisuuden kriteerit (tulosprisma). Tulossopimuksessa sovitaan tavoitteet koko sopimuskaudelle ja seuraavan vuoden voimavarat. Sopimusta täydennetään välivuosina sopimuksella, joka sisältää seuraavan vuoden voimavarat ja tarvittaessa tarkistukset tavoitteisiin. Tulossopimukset ovat nykyään kolmivuotisia. Työryhmä ehdottaa harkittavaksi 4-vuotisten tulossopimusten laatimista, milloin se nähdään tarkoituksenmukaiseksi.
On tärkeää, että tulossopimuksen tavoitteiden toteutumista voidaan seurata. Työryhmä ehdottaa, että tulossopimuksiin sisällytetään liitteenä tavoitteiden seurannan indikaattorit. Raportointimalleja on muistion liitteessä 6. Mikäli on tarkoituksenmukaista, sovitaan myös vastaavista määrällisistä tavoitteista. Indikaattoreiden kehittämistyötä jatketaan edelleen, ja tietojärjestelmiä kehitetään tavoitteiden asettamista ja seurantaa tukeviksi.
Työryhmä painottaa, että opetusministeriön pääluokan budjettirakennetta tulisi kehittää siten, että tavoitehierarkia on selkeä opetusministeriön hallinnonalan kautta rahoitettavan tutkimustoiminnan osalta. Myös tiedepolitiikan hallinnonalan virastojen ja laitosten osalta talousarvion rakennetta tulisi kehittää sellaiseksi, että se tukee pitkäjänteistä toiminnan suunnittelua ja kehittämistä.
Työryhmä pitää tärkeänä, että yhteiskunnallisesti merkittävät tiedepolitiikan toimialan tavoitteet määritetään hallituksen ja opetusministeriön päättämissä asiakirjoissa. Työryhmä ehdottaa tietohuollon strategian laatimista tukemaan kansallista infrastruktuuripolitiikkaa.