Kansalaisopistojen, kesäyliopistojen, kansanopistojen ja opintokeskusten rahoitusperusteiden tarkistaminen
opetus- ja kulttuuriministeriö
20.04.2005
Julkaisusarja:
Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:11This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-442-895-4Tiivistelmä
Valtion vuoden 2005 talousarvion mukaan kansalaisopistojen, kesäyliopistojen, kansanopistojen ja opintokeskusten rahoitusjärjestelmien uudistamisen tarpeet selvitetään kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistamisen yhteydessä. Opetusministeriö asetti 1.10.2004 virkamiesryhmän laatimaan tarvittavia selvityksiä rahoitusperusteiden ongelmista ja kehittämistarpeista sekä ehdotuksia rahoitusperusteiden uudistamisesta. Valmisteluryhmä jätti 21.3.2005 väliraportin, joka oli lausuntokierroksella. Väliraportin ehdotukset ovat loppuraportin luvussa 4. Luvussa 5 on selostettu alustavista ehdotuksista saatu palaute ja esitetään virkamiesryhmän tarkistetut ehdotukset. Kuulemistilaisuudet huomioonottaen virkamiesryhmä on pitänyt 20 kokousta.
Pääosa ehdotuksista koskee rahoitusperusteiden kiireellisiä ja konkreettisia tarkistustarpeita, jotka esitetään toteutettavaksi 1.1.2006 lähtien ja otettavaksi huomioon vuoden 2006 valtion talousarvioesityksen valmistelussa. Loppuraportin liitteenä on myös luonnos hallituksen esitykseksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta. Se esitetään annettavaksi eduskunnalle vielä kevätistuntokauden aikana.
- Kansalaisopistot. Virkamiesryhmä esittää, että asutusrakenneryhmitykseen perustuvasta yksikköhinnan laskemistavasta luovutaan vuoden 2006 alusta lähtien ja että keskimääräinen yksikköhinta lasketaan kaikkien opistojen valtionosuuden perusteena olevien käyttökustannusten perusteella. Laskennallinen yksikköhinta olisi kuitenkin 15 ja 10 prosenttia korkeampi asukastiheydeltään suurimmilla alueilla ja 5 prosenttia korkeampi harvaanasutuilla alueilla saaristokunnat mukaanlukien. Muutoksen vaikutuksia tasoitettaisiin ylimääräisillä avustuksilla. Työryhmää esitetään asetettavaksi laatimaan kriteereitä vuonna 2006 käyttöönotettavalle laatupalkinnolle sekä myöhemmälle rahoituksen laatu- ja tuloksellisuusosalle.
- Kesäyliopistot. Kesäyliopistojen osalta esitetään otettavaksi käyttöön vuodesta 2006 lähtien oma yksikköhinta, joka laskettaisiin niiden omien käyttökustannusten pohjalta ja joka olisi sama kaikille ylläpitäjille Kustannuspohjaan tulisi sisällyttää yleisen käytännön mukaisesti myös vuokrat.
- Kansanopistot. Rahoitusjärjestelmässä tulee korostua opiskelun päätoimisuus ja sisäoppilaitosmuotoisuus. Opiston ulkopuolella asuvien osalta yksikköhinta olisi 20 prosenttia pienempi vuodesta 2006 lähtien. Vaikeasti vammaisten koulutuksen valtionosuusprosentti kolmessa erityiskansanopistossa esitetään nostettavaksi 70:een. Yksikköhinnan korotus olisi edelleen 75 prosenttia. Muissa kansanopistoissa vaikeasti vammaisten koulutuksen yksikköhinnan korotus esitetään nostettavaksi 25:een. Koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi esitetään toteutettavaksi pitkäkestoisessa koulutuksessa opintosetelityppinen kokeilu sekä opiskelijoiden opintososiaalisen aseman parantamista koskevia muita toimenpiteitä. Ehdotusten toimeenpanoon esitetään lisärahoitusta.
- Opintokeskukset. Opintokeskusten tehtävää esitetään tarkennettavaksi vapaan sivistystyön laissa. Rahoitus säilyisi edelleen laskennallisena. Valtion talousarvion vuotuinen kiintiö on kehys valtion rahoittamalle opintotoiminnalle. Toiminnan volyymissa tapahtuneiden muutosten vaikutus otettaisiin huomioon suoritteiden vuotuisessa jaossa, mutta sen ei-toivottua vaikutusta rajoitettaisiin asettamalla muutoksille enimmäisprosentti 2–3. Edellytyksiä hoitaa pitkäjänteisesti laatu- ja kehitystyötä vahvistetaan opintokeskusten valtionavustuksia koskevilla järjestelyillä.
- Kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistukseen liittyvä valtionavustusten nettouttamista koskeva muutos koskee myös vapaan sivistystyön 14 §:n mukaisia avustuksia. Virkamiesryhmä esittää, että avustusten nettouttamisen kautta vapautuvat resurssit käytettäisiin vapaan sivistystyön eri työmuotojen toimintaedellytysten ja kehittämis- ja laatutyön vahvistamiseen.
- Lisäksi virkamiesryhmä esittää, että asetetaan valmisteluryhmä laatimaan tieto- ja viestintätekniikan kehityksestä ja soveltamisesta aiheutuvia uudistamistarpeita vapaan sivistystyön rahoitusperusteisiin.
Pääosa ehdotuksista koskee rahoitusperusteiden kiireellisiä ja konkreettisia tarkistustarpeita, jotka esitetään toteutettavaksi 1.1.2006 lähtien ja otettavaksi huomioon vuoden 2006 valtion talousarvioesityksen valmistelussa. Loppuraportin liitteenä on myös luonnos hallituksen esitykseksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta. Se esitetään annettavaksi eduskunnalle vielä kevätistuntokauden aikana.
- Kansalaisopistot. Virkamiesryhmä esittää, että asutusrakenneryhmitykseen perustuvasta yksikköhinnan laskemistavasta luovutaan vuoden 2006 alusta lähtien ja että keskimääräinen yksikköhinta lasketaan kaikkien opistojen valtionosuuden perusteena olevien käyttökustannusten perusteella. Laskennallinen yksikköhinta olisi kuitenkin 15 ja 10 prosenttia korkeampi asukastiheydeltään suurimmilla alueilla ja 5 prosenttia korkeampi harvaanasutuilla alueilla saaristokunnat mukaanlukien. Muutoksen vaikutuksia tasoitettaisiin ylimääräisillä avustuksilla. Työryhmää esitetään asetettavaksi laatimaan kriteereitä vuonna 2006 käyttöönotettavalle laatupalkinnolle sekä myöhemmälle rahoituksen laatu- ja tuloksellisuusosalle.
- Kesäyliopistot. Kesäyliopistojen osalta esitetään otettavaksi käyttöön vuodesta 2006 lähtien oma yksikköhinta, joka laskettaisiin niiden omien käyttökustannusten pohjalta ja joka olisi sama kaikille ylläpitäjille Kustannuspohjaan tulisi sisällyttää yleisen käytännön mukaisesti myös vuokrat.
- Kansanopistot. Rahoitusjärjestelmässä tulee korostua opiskelun päätoimisuus ja sisäoppilaitosmuotoisuus. Opiston ulkopuolella asuvien osalta yksikköhinta olisi 20 prosenttia pienempi vuodesta 2006 lähtien. Vaikeasti vammaisten koulutuksen valtionosuusprosentti kolmessa erityiskansanopistossa esitetään nostettavaksi 70:een. Yksikköhinnan korotus olisi edelleen 75 prosenttia. Muissa kansanopistoissa vaikeasti vammaisten koulutuksen yksikköhinnan korotus esitetään nostettavaksi 25:een. Koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi esitetään toteutettavaksi pitkäkestoisessa koulutuksessa opintosetelityppinen kokeilu sekä opiskelijoiden opintososiaalisen aseman parantamista koskevia muita toimenpiteitä. Ehdotusten toimeenpanoon esitetään lisärahoitusta.
- Opintokeskukset. Opintokeskusten tehtävää esitetään tarkennettavaksi vapaan sivistystyön laissa. Rahoitus säilyisi edelleen laskennallisena. Valtion talousarvion vuotuinen kiintiö on kehys valtion rahoittamalle opintotoiminnalle. Toiminnan volyymissa tapahtuneiden muutosten vaikutus otettaisiin huomioon suoritteiden vuotuisessa jaossa, mutta sen ei-toivottua vaikutusta rajoitettaisiin asettamalla muutoksille enimmäisprosentti 2–3. Edellytyksiä hoitaa pitkäjänteisesti laatu- ja kehitystyötä vahvistetaan opintokeskusten valtionavustuksia koskevilla järjestelyillä.
- Kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistukseen liittyvä valtionavustusten nettouttamista koskeva muutos koskee myös vapaan sivistystyön 14 §:n mukaisia avustuksia. Virkamiesryhmä esittää, että avustusten nettouttamisen kautta vapautuvat resurssit käytettäisiin vapaan sivistystyön eri työmuotojen toimintaedellytysten ja kehittämis- ja laatutyön vahvistamiseen.
- Lisäksi virkamiesryhmä esittää, että asetetaan valmisteluryhmä laatimaan tieto- ja viestintätekniikan kehityksestä ja soveltamisesta aiheutuvia uudistamistarpeita vapaan sivistystyön rahoitusperusteisiin.