Opetusministeriön Euroopan neuvosto -strategia
opetus- ja kulttuuriministeriö
31.03.2005
Julkaisusarja:
Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:9
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-442-888-1Tiivistelmä
Opetusministeriön 7.10.2004 asettaman työryhmän tehtävänä on ollut päivittää ja täydentää ministeriön hallinnonalan EN-strategia ottaen erityisesti huomioon EU:n laajeneminen ja muu relevantti kansainvälinen kehitys, EN:n kolmannen valtion- ja hallitustenpäämiesten huippukokouksen valmistelu sekä kulttuuriyleissopimuksen 50-vuotisjuhlat ja niiden puitteissa mahdollisesti käynnistettävä yleissopimuksen muuttaminen tai täydentäminen. Strategian tavoite on ohjata ja tehostaa ministeriön Euroopan neuvostoon liittyvää toimintaa.
Työryhmä arvioi Euroopan neuvostoa, sen rakennetta ja toimintaa sekä työnjakoa opetusministeriön näkökulmasta. Yleisenä johtopäätöksenä todetaan, että EN on opetusministeriön ja sen hallinnonalojen kannalta erittäin tärkeä toimija, jolla on jopa oma itseisarvonsa. Lisäksi työryhmä pani merkille erityisesti ministerikomitean muuttumisen yhä enemmän päätöksentekijästä myös toimijaksi sekä pääsihteeristön roolin vahvistumisen ohjelman ja budjetin valmistelussa. Työryhmä ei pidä näitä suotavina kehityskulkuina johtokomiteoiden kannalta. Parlamentaarinen yleiskokous ja paikallis- ja aluehallintoviranomaisten kongressi koetaan etäisiksi toimijoiksi, joiden kanssa olisi syytä lisätä tiedonvaihtoa ja koordinaatiota sekä EN:n tasolla että kansallisesti. Nykyisen komitearakenteen todettiin olevan perusteltu.
Tärkeimpänä EN:n toimintaympäristöön vaikuttavana asiana työryhmä piti EU:n laajenemista ja perustuslaillista sopimusta. Kumpikaan ei kuitenkaan suoraan vaikuta EN:n työlle opetusministeriön hallinnonaloilla. Mahdollisen nykyistä tiiviimmän EU-koordinaation vaikutuksia on syytä pohtia edelleen.
Työryhmä totesi kansallisen koordinaation valtioneuvostotasolla toimivan lähes täysin ad hoc -pohjalta. Tätä pidetään pääosin perusteltuna. Merkittävin ongelma on siinä, että näin ministerit eivät käsittele EN-asioita yhdessä, jolloin valtioneuvostotasoinen poliittinen ohjaus vaikeutuu. Kulttuuriyleissopimuksen 50-vuotisjuhlien osalta työryhmä korostaa tarvetta vaikuttaa ko. prosessissa valmisteltaviin linjauksiin tavoitteena turvata sopimuksen puitteissa tehtävä yhteistyö ao. johtokomiteoiden ohjelmia johdonmukaistamalla. EN:n kolmannen huippukokouksen tulee työryhmän mukaan olla tietoinen tästä prosessista ja antaa sille suuntaa.
Työryhmä on tiivistänyt työnsä yhteensä 20 johtopäätökseen ja ehdotukseen, joiden tavoitteena on toimeksiannon mukaisesti ohjata ja tehostaa ministeriön Euroopan neuvostoon liittyvää toimintaa osana ministeriön strategia 2015 esitettyä tavoitetta kansainvälisen vaikuttamisen monipuolistamisesta.
Työryhmä arvioi Euroopan neuvostoa, sen rakennetta ja toimintaa sekä työnjakoa opetusministeriön näkökulmasta. Yleisenä johtopäätöksenä todetaan, että EN on opetusministeriön ja sen hallinnonalojen kannalta erittäin tärkeä toimija, jolla on jopa oma itseisarvonsa. Lisäksi työryhmä pani merkille erityisesti ministerikomitean muuttumisen yhä enemmän päätöksentekijästä myös toimijaksi sekä pääsihteeristön roolin vahvistumisen ohjelman ja budjetin valmistelussa. Työryhmä ei pidä näitä suotavina kehityskulkuina johtokomiteoiden kannalta. Parlamentaarinen yleiskokous ja paikallis- ja aluehallintoviranomaisten kongressi koetaan etäisiksi toimijoiksi, joiden kanssa olisi syytä lisätä tiedonvaihtoa ja koordinaatiota sekä EN:n tasolla että kansallisesti. Nykyisen komitearakenteen todettiin olevan perusteltu.
Tärkeimpänä EN:n toimintaympäristöön vaikuttavana asiana työryhmä piti EU:n laajenemista ja perustuslaillista sopimusta. Kumpikaan ei kuitenkaan suoraan vaikuta EN:n työlle opetusministeriön hallinnonaloilla. Mahdollisen nykyistä tiiviimmän EU-koordinaation vaikutuksia on syytä pohtia edelleen.
Työryhmä totesi kansallisen koordinaation valtioneuvostotasolla toimivan lähes täysin ad hoc -pohjalta. Tätä pidetään pääosin perusteltuna. Merkittävin ongelma on siinä, että näin ministerit eivät käsittele EN-asioita yhdessä, jolloin valtioneuvostotasoinen poliittinen ohjaus vaikeutuu. Kulttuuriyleissopimuksen 50-vuotisjuhlien osalta työryhmä korostaa tarvetta vaikuttaa ko. prosessissa valmisteltaviin linjauksiin tavoitteena turvata sopimuksen puitteissa tehtävä yhteistyö ao. johtokomiteoiden ohjelmia johdonmukaistamalla. EN:n kolmannen huippukokouksen tulee työryhmän mukaan olla tietoinen tästä prosessista ja antaa sille suuntaa.
Työryhmä on tiivistänyt työnsä yhteensä 20 johtopäätökseen ja ehdotukseen, joiden tavoitteena on toimeksiannon mukaisesti ohjata ja tehostaa ministeriön Euroopan neuvostoon liittyvää toimintaa osana ministeriön strategia 2015 esitettyä tavoitetta kansainvälisen vaikuttamisen monipuolistamisesta.