Maantieliikenteen kuljettajien ammattipätevyysdirektiivin toimeenpano
opetus- ja kulttuuriministeriö
15.03.2005
Julkaisusarja:
Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:7
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-442-881-4Tiivistelmä
Opetusministeriö asetti 8.8.2003 kuljettajakoulutusdirektiivityöryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää EU:n direktiivin (EY:n direktiivi maanteiden tavara- ja henkilöliikenteeseen tarkoitettujen tiettyjen ajoneuvojen kuljettajien perustason ammattipätevyydestä ja jatkokoulutuksesta) vaikutuksia ammatilliseen kuljettajakoulutukseen Suomessa.
Työryhmän tehtävänä oli:
1. käsitellä direktiivin vaikutuksia kuljettajakoulutukseen kansallisella tasolla
2. tehdä tarvittavat muutosesitykset nykyiseen kuljettajakoulutusjärjestelmään sekä
3. ehdotukset direktiivin toimeenpanemiseksi.
Työryhmä on valmistellut ja tehnyt esityksiä direktiivin soveltamisesta kansallisella tasolla. Direktiivin vaatimukset kohdistuvat pelkästään kuljettajan ammattipätevyyskoulutukseen ja osaamiseen, ei ajokorttikoulutukseen. Ajokorttia koskevista vaatimuksista säädetään ajokorttidirektiivissä (91/439/ETY). Suomessa ammattipätevyysdirektiivin mukaisissa luokissa vaadittava ajokorttikoulutus on sisältänyt nykyisin voimassaolevan tieliikenteen kuljettajien koulutuksen vähimmäistasosta annetun neuvoston direktiivin (76/914/ETY) vaatimukset.
Suomessa ei ole aiemmin ollut pakollista hankkia erillistä kuljettajan ammattiin liittyvää koulutusta, vaatimuksena on ollut vain auton kuljettamiseen oikeuttavan ajokortin suorittaminen. Direktiivi harmonisoi maanteiden tavara- ja henkilöliikenteen kuljettajien koulutuksen vähimmäistason. Maantieliikenteen kuljettajien ammattipätevyysdirektiivin myötä perustason ammattipätevyys on ammatin harjoittamisen edellytys ja sitä tulee jatkokoulutuksen avulla pitää ajan tasalla. Ammattitaidolla tarkoitetaan sellaista kuljettajan tehtävässä vaadittavaa ammatillista osaamista, jota kuljettajalla on oltava ajokortin lisäksi.
Uusien yhteisön sääntöjen tarkoituksena on koulutuksen avulla varmistaa kuljettajan ammattitaito sekä ammattiin pääsemisen että sen jatkuvan harjoittamisen osalta. Säännöt koskevat kaikkia kuljettajia riippumatta siitä, harjoittavatko he ammattiaan omaan tai toisen lukuun itsenäisinä ammatinharjoittajina tai työntekijöinä. Suomessa direktiivin velvoitteet koskevat noin 80 000–90 000 ammatikseen raskaan kaluston kuljettajina toimivaa henkilöä.
Työryhmä katsoo, että ammattikuljettajaksi aikova voisi hankkia direktiivin vaatiman ammattipätevyyden joko suorittamalla koulutusjärjestelmään kuuluvan ammatillisen perustutkinnon tai ammattitutkinnon ja niiden yhteydessä direktiivin edellyttämät vaiheittain suoritettavat kokeet taikka suorittamalla tutkinnon osaksi määritellyn koulutusjakson, joka sisältäisi vain ammattipätevyysdirektiivin edellyttämät osat ja sen yhteydessä olisi suoritettava direktiivin edellyttämät kokeet. Kumpikin suoritustapa tuottaisi direktiivin mukaisen perustason ammattipätevyyden, joka on jatkossa kuljetustoiminnan harjoittamisen edellytyksenä.
Koulutuksen voisi hankkia koulutusluvan saaneelta koulutuksen järjestäjältä. Toimivaltaiset viranomaiset olisivat opetushallitus (OPH) ja ajoneuvohallintokeskus (AKE). Ne kumpikin hyväksyisivät koulutuskeskukset omalla toimialallaan – säännösten yhtenäisen soveltamisen turvaamiseksi laadittaisiin yhteiset hyväksymisen perusteet.
Opetushallitus vahvistaisi kaikkea ammattipätevyysdirektiivin perustason kuljettajakoulutusta koskevat kansalliset sisällöt ja vaatimukset. Ammattipätevyysdirektiivin mukainen koulutus tulee siten osaksi kansallista tutkintojärjestelmää. Kuljettajien ammattipätevyyskoulutuksen valvonta ja kokeiden järjestäminen tulisi Opetushallituksen hyväksymien koulutuskeskusten osalta
- näyttötutkinnoissa kuljetusalan tutkintotoimikunnan/-toimikuntien tehtäväksi ja
- opetussuunnitelmaperusteisten tutkintojen osalta ammattiosaamisen näytöistä vastaavien toimielimien tehtäväksi.
Ajoneuvohallintokeskus vastaisi kuljettajien ammattipätevyyskoulutuksen valvonnasta ja kokeiden järjestämisestä autokoulujen ja puolustusvoimien osalta. Lisäksi ajoneuvohallintokeskus vahvistaisi kaikki jatkokoulutukseksi hyväksyttävät koulutusohjelmat.
EU:n jäsenmaiden on saatettava voimaan ammattipätevyysdirektiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset 10.9.2006 mennessä. Säännösten täytäntöönpanon helpottamiseksi on jäsenvaltioille jätetty mahdollisuus valita eri vaihtoehdoista. Säännöksiä on sovellettava linja-auton kuljettajiin kahden vuoden (10. päivästä syyskuuta 2008) ja kuorma-auton kuljettajiin kolmen vuoden (10. päivästä syyskuuta 2009) kuluttua mainitusta ajankohdasta.
Direktiivin toimeenpanoa koskevat tarvittavat säädösmuutokset valmistellaan Suomessa vuoden 2005 aikana ja hallituksen esitykset annetaan keväällä 2006. Työryhmä katsoo, että avoimen ammattikorkeakouluopetuksen suunnittelu ja toteutus on mahdollistettava riittävästi opettajan työsuunnitelmassa.
Työryhmän tehtävänä oli:
1. käsitellä direktiivin vaikutuksia kuljettajakoulutukseen kansallisella tasolla
2. tehdä tarvittavat muutosesitykset nykyiseen kuljettajakoulutusjärjestelmään sekä
3. ehdotukset direktiivin toimeenpanemiseksi.
Työryhmä on valmistellut ja tehnyt esityksiä direktiivin soveltamisesta kansallisella tasolla. Direktiivin vaatimukset kohdistuvat pelkästään kuljettajan ammattipätevyyskoulutukseen ja osaamiseen, ei ajokorttikoulutukseen. Ajokorttia koskevista vaatimuksista säädetään ajokorttidirektiivissä (91/439/ETY). Suomessa ammattipätevyysdirektiivin mukaisissa luokissa vaadittava ajokorttikoulutus on sisältänyt nykyisin voimassaolevan tieliikenteen kuljettajien koulutuksen vähimmäistasosta annetun neuvoston direktiivin (76/914/ETY) vaatimukset.
Suomessa ei ole aiemmin ollut pakollista hankkia erillistä kuljettajan ammattiin liittyvää koulutusta, vaatimuksena on ollut vain auton kuljettamiseen oikeuttavan ajokortin suorittaminen. Direktiivi harmonisoi maanteiden tavara- ja henkilöliikenteen kuljettajien koulutuksen vähimmäistason. Maantieliikenteen kuljettajien ammattipätevyysdirektiivin myötä perustason ammattipätevyys on ammatin harjoittamisen edellytys ja sitä tulee jatkokoulutuksen avulla pitää ajan tasalla. Ammattitaidolla tarkoitetaan sellaista kuljettajan tehtävässä vaadittavaa ammatillista osaamista, jota kuljettajalla on oltava ajokortin lisäksi.
Uusien yhteisön sääntöjen tarkoituksena on koulutuksen avulla varmistaa kuljettajan ammattitaito sekä ammattiin pääsemisen että sen jatkuvan harjoittamisen osalta. Säännöt koskevat kaikkia kuljettajia riippumatta siitä, harjoittavatko he ammattiaan omaan tai toisen lukuun itsenäisinä ammatinharjoittajina tai työntekijöinä. Suomessa direktiivin velvoitteet koskevat noin 80 000–90 000 ammatikseen raskaan kaluston kuljettajina toimivaa henkilöä.
Työryhmä katsoo, että ammattikuljettajaksi aikova voisi hankkia direktiivin vaatiman ammattipätevyyden joko suorittamalla koulutusjärjestelmään kuuluvan ammatillisen perustutkinnon tai ammattitutkinnon ja niiden yhteydessä direktiivin edellyttämät vaiheittain suoritettavat kokeet taikka suorittamalla tutkinnon osaksi määritellyn koulutusjakson, joka sisältäisi vain ammattipätevyysdirektiivin edellyttämät osat ja sen yhteydessä olisi suoritettava direktiivin edellyttämät kokeet. Kumpikin suoritustapa tuottaisi direktiivin mukaisen perustason ammattipätevyyden, joka on jatkossa kuljetustoiminnan harjoittamisen edellytyksenä.
Koulutuksen voisi hankkia koulutusluvan saaneelta koulutuksen järjestäjältä. Toimivaltaiset viranomaiset olisivat opetushallitus (OPH) ja ajoneuvohallintokeskus (AKE). Ne kumpikin hyväksyisivät koulutuskeskukset omalla toimialallaan – säännösten yhtenäisen soveltamisen turvaamiseksi laadittaisiin yhteiset hyväksymisen perusteet.
Opetushallitus vahvistaisi kaikkea ammattipätevyysdirektiivin perustason kuljettajakoulutusta koskevat kansalliset sisällöt ja vaatimukset. Ammattipätevyysdirektiivin mukainen koulutus tulee siten osaksi kansallista tutkintojärjestelmää. Kuljettajien ammattipätevyyskoulutuksen valvonta ja kokeiden järjestäminen tulisi Opetushallituksen hyväksymien koulutuskeskusten osalta
- näyttötutkinnoissa kuljetusalan tutkintotoimikunnan/-toimikuntien tehtäväksi ja
- opetussuunnitelmaperusteisten tutkintojen osalta ammattiosaamisen näytöistä vastaavien toimielimien tehtäväksi.
Ajoneuvohallintokeskus vastaisi kuljettajien ammattipätevyyskoulutuksen valvonnasta ja kokeiden järjestämisestä autokoulujen ja puolustusvoimien osalta. Lisäksi ajoneuvohallintokeskus vahvistaisi kaikki jatkokoulutukseksi hyväksyttävät koulutusohjelmat.
EU:n jäsenmaiden on saatettava voimaan ammattipätevyysdirektiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset 10.9.2006 mennessä. Säännösten täytäntöönpanon helpottamiseksi on jäsenvaltioille jätetty mahdollisuus valita eri vaihtoehdoista. Säännöksiä on sovellettava linja-auton kuljettajiin kahden vuoden (10. päivästä syyskuuta 2008) ja kuorma-auton kuljettajiin kolmen vuoden (10. päivästä syyskuuta 2009) kuluttua mainitusta ajankohdasta.
Direktiivin toimeenpanoa koskevat tarvittavat säädösmuutokset valmistellaan Suomessa vuoden 2005 aikana ja hallituksen esitykset annetaan keväällä 2006. Työryhmä katsoo, että avoimen ammattikorkeakouluopetuksen suunnittelu ja toteutus on mahdollistettava riittävästi opettajan työsuunnitelmassa.