Korkeakoulututkintojen viitekehys : Kuvaus suomalaisista korkeakoulututkinnoista
opetus- ja kulttuuriministeriö
14.02.2005
Julkaisusarja:
Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:4This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-442-870-9Tiivistelmä
Työryhmän tehtävänä oli laatia selvä ja ymmärrettävä kuvaus (tutkintojen viitekehys) suomalaisista korkeakoulututkinnoista. Kuvaukseen tuli sisällyttää kaikki suomalaiset korkeakoulututkinnot niiden vaatiman työmäärän, niiden tason, määriteltyjen oppimistulosten, tutkintojen tuottaman jatko-opintokelpoisuuden ja ammatillisen pätevyyden perusteella. Kuvauksesta tuli käydä ilmi myös tutkintojen suhde toisiinsa. Työryhmän tuli ottaa huomioon kansainvälisen tutkintojen viitekehyksen valmistelu sekä olemassa olevat (Iso-Britannia, Irlanti ja Tanska) kansalliset viitekehykset. Työryhmän tuli ottaa työssään huomioon myös muut suomalaiseen tutkintojärjestelmään kuuluvat tutkinnot sekä olemassa olevat koulutuksen luokittelujärjestelmät siltä osin kuin ne liittyvät viitekehyksen valmisteluun.
Työryhmä on laatinut esityksen Suomen korkeakoulututkintojen viitekehykseksi. Viitekehyksessä korkeakoulututkinnot kuvataan yllämainituin kriteerein. Tutkinnot jaetaan ensimmäisen, toisen ja kolmannen syklin tutkintoihin. Ensimmäisen syklin tutkintoja ovat alempi korkeakoulututkinto ja ammattikorkeakoulututkinto. Toisen syklin tutkintoja ovat ylempi korkeakoulututkinto ja ammattikorkeakoulun jatkotutkinto. Kolmannen syklin tutkintoja ovat jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot.
Työryhmän työn lähtökohtana ovat suomalaisia korkeakoulututkintoja koskevat lait ja asetukset. Säädökset eivät kuitenkaan vastaa kaikkiin viitekehyksen vaatimuksiin. Erityisesti tämä koskee oppimistuloksia, joten niiden osalta työryhmä on katsonut asiaa laajemmin niin, että oppimistulosten kuvaus vastaisi niitä odotuksia, joita kukin tutkinnon tuottamille oppimistuloksille asetetaan. Oppimistulokset on jaettu tietoihin, joiden osalta on tarkasteltu erikseen tietojen laajuutta ja syvyyttä, taitoihin (kieli- ja viestintätaidot) sekä kompetensseihin, joiden osalta on tarkasteltu erikseen kognitiivisia, työelämässä vaadittavia ja eettisiä kompetensseja.
Työryhmä ehdottaa, että esityksen pohjalta tehdään opetusministeriön päätös Suomen korkeakoulututkintojen viitekehyksestä.
Työryhmä on laatinut esityksen Suomen korkeakoulututkintojen viitekehykseksi. Viitekehyksessä korkeakoulututkinnot kuvataan yllämainituin kriteerein. Tutkinnot jaetaan ensimmäisen, toisen ja kolmannen syklin tutkintoihin. Ensimmäisen syklin tutkintoja ovat alempi korkeakoulututkinto ja ammattikorkeakoulututkinto. Toisen syklin tutkintoja ovat ylempi korkeakoulututkinto ja ammattikorkeakoulun jatkotutkinto. Kolmannen syklin tutkintoja ovat jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot.
Työryhmän työn lähtökohtana ovat suomalaisia korkeakoulututkintoja koskevat lait ja asetukset. Säädökset eivät kuitenkaan vastaa kaikkiin viitekehyksen vaatimuksiin. Erityisesti tämä koskee oppimistuloksia, joten niiden osalta työryhmä on katsonut asiaa laajemmin niin, että oppimistulosten kuvaus vastaisi niitä odotuksia, joita kukin tutkinnon tuottamille oppimistuloksille asetetaan. Oppimistulokset on jaettu tietoihin, joiden osalta on tarkasteltu erikseen tietojen laajuutta ja syvyyttä, taitoihin (kieli- ja viestintätaidot) sekä kompetensseihin, joiden osalta on tarkasteltu erikseen kognitiivisia, työelämässä vaadittavia ja eettisiä kompetensseja.
Työryhmä ehdottaa, että esityksen pohjalta tehdään opetusministeriön päätös Suomen korkeakoulututkintojen viitekehyksestä.