Esiopetuksen tila Suomessa : Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle esiopetusuudistuksen vaikutuksista ja tavoitteista
opetus- ja kulttuuriministeriö
2004
Julkaisusarja:
Opetusministeriön julkaisuja 2004:32This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-442-831-8Tiivistelmä
Selvityksessä tarkastellaan esiopetuksen tilaa Suomessa. Selvitys liittyy valtioneuvoston selontekoon Eduskunnalle esiopetusuudistuksen vaikutuksista ja laissa asetettujen tavoitteiden toteutumisesta.
Suomessa esiopetukseen osallistuu noin 96 % lapsista, mikä on OECD:n huippua. Kuljetusetuuden säätäminen 1.8.2004 lukien on parantanut kaikkien lasten mahdollisuutta osallistua esiopetukseen. Päivähoidossa järjestettävään esiopetukseen osallistuu 79 prosenttia ja koulussa järjestettävään esiopetukseen 21 prosenttia lapsista. Esiopetukseen osallistuvien lasten mahdollisuus päivähoitoon toteutuu hyvin. Yli 50 prosentissa esiopetusryhmiä järjestettiin esiopetusta enemmän kuin 700 tuntia vuodessa. Lapsen esiopetuspäivän pituus on keskimäärin neljä tuntia.
Esiopetus edistää hyvin lasten valmiuksia koulunkäyntiin. Kehittymistä tapahtuu esiopetusvuoden aikana esimerkiksi sosiaalisissa ja eettisissä valmiuksissa, suullisessa ilmaisussa, kielen havainnoinnissa, kirjallisuudessa sekä matematiikkaan liittyvissä valmiuksissa. Esiopetuksessa käytetään monipuolisia lapsen kasvulle ja kehittymiselle tärkeitä työtapoja, kuten leikkiä, liikunnallista toimintaa, ongelmanratkaisuja ja konkreettisia kokeiluja.
Lasten oikeus turvalliseen ja terveelliseen oppimisympäristöön toteutuu myös hyvin. Esiopetusta annetaan pääosin monipuolisen toiminnan mahdollistavissa, turvallisissa ja viihtyisissä tiloissa. Puutteita ilmenee esiopetukseen tarkoitettujen tilojen kunnossapidossa sekä esiopetuspaikkojen suunnittelussa ja liikennejärjestelyiden turvallisuudessa.
Lainsäädännössä ei ole esiopetuksen ryhmäkokosäännöksiä muutoin kuin erityisopetuksen ja vaikeimmin vammaisten lasten osalta. Riippumatta siitä, järjestetäänkö esiopetusta koulussa tai päivähoitopaikassa, opetusministeriön ryhmäkokosuositus ylittyy joka kolmannessa esiopetusryhmässä. Jokaisen lapsen persoonallisuuden kehityksen monipuolinen tukeminen sekä lapsen ja opettajan välisen vuorovaikutuksen toteutuminen esiopetuksen tavoitteiden mukaisesti edellyttää, että opetusministeriön suosituksen mukaiset ryhmäkoot toteutuvat järjestämispaikasta riippumatta.
Esiopetusryhmistä 60 prosentissa on erityistä tukea tarvitsevia lapsia. Selonteon mukaan joka kolmannessa opetusryhmässä oppilashuolto on riittämätöntä. Oppilashuolto tulee turvata kaikille sitä tarvitseville lapsille lainsäädännön edellyttämällä tavalla.
Opetushenkilöstön kelpoisuustilanne on hyvä riippumatta esiopetuksen järjestämispaikasta, sillä 94 % opettajista on kelpoisia tehtäväänsä. Opetusministeriö on rahoittanut vuosien 2001-2003 aikana esiopetusta antavien opettajien 15-20 opintoviikon laajuista maksutonta pätevöittämiskoulutusta, jolle asetut tavoitteet toteutuivat hyvin. Opetustoimen henkilöstön täydennyskoulutusta on myös tuettu. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla ei ole varattu valtion talousarviossa vastaavia henkilöstön täydennyskoulutusresursseja.
Esiopetuksen hallinto on murrosvaiheessa. Esiopetuksen hallinnosta vastaa 37 %:ssa kunnista sosiaali- ja opetustoimi yhdessä. Hallinto on sijoitettu 35 %:ssa opetustoimen ja 27 %:ssa sosiaalitoimen yhteyteen. Esiopetuksen hallinto ja esiopetuksen järjestämispaikka voivat kunnassa kuulua eri toimielimen alaisuuteen, mikä aiheuttaa ongelmia esimerkiksi esiopetuksen kustannusten kohdentamisessa, henkilöstön mitoituksessa ja täydennyskoulutuksessa.
Valtionosuuden laskennallinen peruste vuonna 2003 oli 4009 euroa, mikä on 7 % suurempi kuin kuntien siihen käyttämä rahamäärä, ero on 14,4 miljoonaa euroa. Esiopetuksen käyttökustannuksista opetuksen kustannusten osuus oli 66 %. Erityisopetukseen, henkilöstön sijaisten palkkaamiseen ja esiopetushenkilöstön täydennyskoulutukseen ei ole varattu tarpeeksi määrärahoja.
Suomessa esiopetukseen osallistuu noin 96 % lapsista, mikä on OECD:n huippua. Kuljetusetuuden säätäminen 1.8.2004 lukien on parantanut kaikkien lasten mahdollisuutta osallistua esiopetukseen. Päivähoidossa järjestettävään esiopetukseen osallistuu 79 prosenttia ja koulussa järjestettävään esiopetukseen 21 prosenttia lapsista. Esiopetukseen osallistuvien lasten mahdollisuus päivähoitoon toteutuu hyvin. Yli 50 prosentissa esiopetusryhmiä järjestettiin esiopetusta enemmän kuin 700 tuntia vuodessa. Lapsen esiopetuspäivän pituus on keskimäärin neljä tuntia.
Esiopetus edistää hyvin lasten valmiuksia koulunkäyntiin. Kehittymistä tapahtuu esiopetusvuoden aikana esimerkiksi sosiaalisissa ja eettisissä valmiuksissa, suullisessa ilmaisussa, kielen havainnoinnissa, kirjallisuudessa sekä matematiikkaan liittyvissä valmiuksissa. Esiopetuksessa käytetään monipuolisia lapsen kasvulle ja kehittymiselle tärkeitä työtapoja, kuten leikkiä, liikunnallista toimintaa, ongelmanratkaisuja ja konkreettisia kokeiluja.
Lasten oikeus turvalliseen ja terveelliseen oppimisympäristöön toteutuu myös hyvin. Esiopetusta annetaan pääosin monipuolisen toiminnan mahdollistavissa, turvallisissa ja viihtyisissä tiloissa. Puutteita ilmenee esiopetukseen tarkoitettujen tilojen kunnossapidossa sekä esiopetuspaikkojen suunnittelussa ja liikennejärjestelyiden turvallisuudessa.
Lainsäädännössä ei ole esiopetuksen ryhmäkokosäännöksiä muutoin kuin erityisopetuksen ja vaikeimmin vammaisten lasten osalta. Riippumatta siitä, järjestetäänkö esiopetusta koulussa tai päivähoitopaikassa, opetusministeriön ryhmäkokosuositus ylittyy joka kolmannessa esiopetusryhmässä. Jokaisen lapsen persoonallisuuden kehityksen monipuolinen tukeminen sekä lapsen ja opettajan välisen vuorovaikutuksen toteutuminen esiopetuksen tavoitteiden mukaisesti edellyttää, että opetusministeriön suosituksen mukaiset ryhmäkoot toteutuvat järjestämispaikasta riippumatta.
Esiopetusryhmistä 60 prosentissa on erityistä tukea tarvitsevia lapsia. Selonteon mukaan joka kolmannessa opetusryhmässä oppilashuolto on riittämätöntä. Oppilashuolto tulee turvata kaikille sitä tarvitseville lapsille lainsäädännön edellyttämällä tavalla.
Opetushenkilöstön kelpoisuustilanne on hyvä riippumatta esiopetuksen järjestämispaikasta, sillä 94 % opettajista on kelpoisia tehtäväänsä. Opetusministeriö on rahoittanut vuosien 2001-2003 aikana esiopetusta antavien opettajien 15-20 opintoviikon laajuista maksutonta pätevöittämiskoulutusta, jolle asetut tavoitteet toteutuivat hyvin. Opetustoimen henkilöstön täydennyskoulutusta on myös tuettu. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla ei ole varattu valtion talousarviossa vastaavia henkilöstön täydennyskoulutusresursseja.
Esiopetuksen hallinto on murrosvaiheessa. Esiopetuksen hallinnosta vastaa 37 %:ssa kunnista sosiaali- ja opetustoimi yhdessä. Hallinto on sijoitettu 35 %:ssa opetustoimen ja 27 %:ssa sosiaalitoimen yhteyteen. Esiopetuksen hallinto ja esiopetuksen järjestämispaikka voivat kunnassa kuulua eri toimielimen alaisuuteen, mikä aiheuttaa ongelmia esimerkiksi esiopetuksen kustannusten kohdentamisessa, henkilöstön mitoituksessa ja täydennyskoulutuksessa.
Valtionosuuden laskennallinen peruste vuonna 2003 oli 4009 euroa, mikä on 7 % suurempi kuin kuntien siihen käyttämä rahamäärä, ero on 14,4 miljoonaa euroa. Esiopetuksen käyttökustannuksista opetuksen kustannusten osuus oli 66 %. Erityisopetukseen, henkilöstön sijaisten palkkaamiseen ja esiopetushenkilöstön täydennyskoulutukseen ei ole varattu tarpeeksi määrärahoja.