Valinnasta työelämään : Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinnan tarkastelua
Rantanen, Pekka (2004)
opetus- ja kulttuuriministeriö
2004
Julkaisusarja:
Opetusministeriön julkaisuja 2004:19This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-442-748-6Tiivistelmä
Ikuista keskustelua käydään perusteista, joilla opiskelijat valitaan koulutukseen. Sitä on syytäkin käydä, sillä suomalaisessa yhteiskunnassa yksilön menestyminen – työpaikka, palkka, arvostus – määräytyy pitkälti koulutusvalintojen perusteella. On myös kansantaloudellisesti tärkeää, että koulutukseen tulevat valituiksi ne, jotka ominaisuuksiensa puolesta sopivat parhaiten koulutukseen ja sen jälkeisiin työpaikkoihin.
Tutkimus on jatko-osa Pekka Rantasen vuonna 2001 ilmestyneelle tutkimukselle Valintakoe vai ei? Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinnan tarkastelua. Valintakoe vai ei? -raportin mukaan valintakokeiden todellinen ennustearvo suhteessa opintojen etenemiseen ja opintomenestykseen oli merkittävästi matalampi kuin mitä niillä yleisesti arveltiin olevan. Tutkimuksen tuloksia onkin käytetty tänä vuonna voimaan tulleessa ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintauudistuksessa.
Tutkimuksen ensimmäinen osa jätti avoimia kysymyksiä, joihin halutaan etsiä vastauksia tutkimuksen jatko-osassa. Opiskelijavalinnan tarkoituksena ei ole valita yksinomaan opinnoissaan menestyviä opiskelijoita, vaan myös työelämään soveltuvia työntekijöitä, joiden ammatillinen osaaminen ja työmotivaatio ovat korkeita. Toinen tärkeä kysymys on valintakriteereiden yhteys ammatillisiin opintoihin ja yleisopintoihin.
Tutkimus perustuu opintomenestystietojen yhdistämiseen yhteishaku-, palkka- ja työllisyystietoihin sekä valikoidulle joukolle tehtyyn tarkentavaan kyselyyn. Opintomenestys- ja yhteishakutiedot ovat kattavimpia, mitä suomalaisessa opiskelijavalintatutkimuksessa on käytetty.
Tutkimus on toteutettu opetusministeriön ammatillisen koulutuksen yksikön ja ammattikorkeakouluyksikön yhteisrahoituksena. Tutkimuksen ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Koulutuksen arviointikeskuksesta professori Patrik Scheinin. Oppilaitoksia edustivat johtaja Paula Kinnunen Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulusta ja rehtori Outi Ruishalme Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksesta. Opetushallituksesta jäsenenä oli asiantuntijayksikön päällikkö Erkki Hietakari ja Länsi-Suomen lääninhallituksesta ammattikasvatustarkastaja Jussi Lanakorpi. Opetusministeriötä ovat edustaneet korkeakouluneuvos Seppo Kiiskinen, erikoistutkija Olli Poropudas ja ylitarkastaja Tarja Riihimäki.
Tutkimuksen ensimmäinen osa saavutti suuren suosion ja käynnisti keskustelua opiskelijavalintaperusteista. Toivottavasti näin käy myös tämän raportin kohdalla, onhan kysymys vielä moniulotteisempaan näkökulmaan, kattavampaa aineistoon ja pitemmälle vietyyn tutkijantaitoon nojaavasta tutkimuksesta.
Tutkimus on jatko-osa Pekka Rantasen vuonna 2001 ilmestyneelle tutkimukselle Valintakoe vai ei? Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinnan tarkastelua. Valintakoe vai ei? -raportin mukaan valintakokeiden todellinen ennustearvo suhteessa opintojen etenemiseen ja opintomenestykseen oli merkittävästi matalampi kuin mitä niillä yleisesti arveltiin olevan. Tutkimuksen tuloksia onkin käytetty tänä vuonna voimaan tulleessa ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintauudistuksessa.
Tutkimuksen ensimmäinen osa jätti avoimia kysymyksiä, joihin halutaan etsiä vastauksia tutkimuksen jatko-osassa. Opiskelijavalinnan tarkoituksena ei ole valita yksinomaan opinnoissaan menestyviä opiskelijoita, vaan myös työelämään soveltuvia työntekijöitä, joiden ammatillinen osaaminen ja työmotivaatio ovat korkeita. Toinen tärkeä kysymys on valintakriteereiden yhteys ammatillisiin opintoihin ja yleisopintoihin.
Tutkimus perustuu opintomenestystietojen yhdistämiseen yhteishaku-, palkka- ja työllisyystietoihin sekä valikoidulle joukolle tehtyyn tarkentavaan kyselyyn. Opintomenestys- ja yhteishakutiedot ovat kattavimpia, mitä suomalaisessa opiskelijavalintatutkimuksessa on käytetty.
Tutkimus on toteutettu opetusministeriön ammatillisen koulutuksen yksikön ja ammattikorkeakouluyksikön yhteisrahoituksena. Tutkimuksen ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Koulutuksen arviointikeskuksesta professori Patrik Scheinin. Oppilaitoksia edustivat johtaja Paula Kinnunen Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulusta ja rehtori Outi Ruishalme Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksesta. Opetushallituksesta jäsenenä oli asiantuntijayksikön päällikkö Erkki Hietakari ja Länsi-Suomen lääninhallituksesta ammattikasvatustarkastaja Jussi Lanakorpi. Opetusministeriötä ovat edustaneet korkeakouluneuvos Seppo Kiiskinen, erikoistutkija Olli Poropudas ja ylitarkastaja Tarja Riihimäki.
Tutkimuksen ensimmäinen osa saavutti suuren suosion ja käynnisti keskustelua opiskelijavalintaperusteista. Toivottavasti näin käy myös tämän raportin kohdalla, onhan kysymys vielä moniulotteisempaan näkökulmaan, kattavampaa aineistoon ja pitemmälle vietyyn tutkijantaitoon nojaavasta tutkimuksesta.