Koulutus, tutkimus ja työllisyys : Valtion tiede- ja teknologianeuvostolle laadittu seurantaraportti
Poropudas, Olli (2004)
opetus- ja kulttuuriministeriö
2004
Julkaisusarja:
Opetusministeriön julkaisuja 2004:17This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-442-742-7Tiivistelmä
Opetusministeriön erikoistutkija Olli Poroputaan Valtion tiede- ja teknologianeuvostolle laatimassa Koulutus, tutkimus ja työllisyys -raportissa seurataan työllisyyden kehitystä korkean osaamisen näkökulmasta. Työllisyyttä kuvataan koulutuksen, toimialan ja ammatin mukaan. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrä ja työllisyysosuus ovat kasvaneet Suomessa nopeasti. Osaamisintensiivisten toimialojen työllisyys oli vuonna 2001 runsaat 900 000 henkeä ja osaamisammattien vuonna 2000 noin 750 000 henkeä. Tieteen ja teknologian ammattilaisia on Suomessa EU:n keskiarvoa enemmän.
Ylemmän korkeakoulutuksen ja tutkijakoulutuksen suorittaneiden työttömyysaste oli 3,1 prosenttia vuonna 2001. Osaamisammattien työttömyysaste on ollut kolmen prosentin tasolla jo vuodesta 1999, mikä indikoi täystyöllisyyteen esimerkiksi lääkärin, juristin ja opettajan ammateissa.
Vuosien 2000–2020 kansantalouden työpaikka-avauksista liki puolet eli 600 000 sijoittuu osaamisammatteihin. Työelämässä toimivista 20 000 tohtorista ja lisensiaatista 15 600 henkeä siirtyy työvoiman ulkopuolelle vuoteen 2020 mennessä. Samalla aikavälillä tutkijakoulutettujen työpaikat kaksinkertaistuvat. Vuoteen 2020 mennessä tulee kouluttaa 36 000 uutta tohtoria.
Vuosina 1991–2002 Suomesta muutti ulkomaille 33 000 ja Suomeen 28 000 korkeakoulutettua. Vuonna 2001 kolmannen asteen koulutuksen aloittaneista oli 2,2 prosenttia ulkomaalaisia, kun OECD-maiden keskiarvo oli 5,3 %.
Korkeakoulutuksen alueelliset erot ovat pieniä. Osaamistoimialojen työpaikat painottuvat Uudellemaalle, Varsinais-Suomeen, Pirkanmaalle, Pohjanmaalle ja Pohjois-Pohjanmaalle. Osaamisammattien työpaikoista Uusimaa ottaa valtaosan. Osaamisintensiivisen tuotannon sijoittuminen selittää maakuntien välisiä kasvu- ja työllisyyseroja melko hyvin. Alueellisen muuttoliikkeen huippu saavutettiin vuonna 2001, jolloin 110 000 henkeä vaihtoi asuinmaakuntaa, lähinnä Uudellemaalle ja Pirkanmaalle. Korkeakoulutettujen osuus muuttaneista oli noin neljännes.
Raportin johtopäätöksiin kuuluu, että osaamista on kehitettävä monipuolisesti, koska vain tutkimusintensiivisiin aloihin panostaminen jättää osan osaamispotentiaalista hyödyntämättä. Korkeakoulutettujen kysynnän ja tarjonnan kohtaanto työmarkkinoilla on hyvä. Tutkinnon suorittaneita ei ole työmarkkinoilla liikaa, vaan pikemminkin päinvastoin. Osa tulevasta työvoimatarpeesta on tyydytettävä ulkomaisella työvoimalla. Tohtorikoulutusta tulee lisätä nykyisestä noin 1200 vuotuisen tutkinnon volyymista. Alueellisten erojen tasoittumiseen voidaan vaikuttaa luomalla edellytyksiä osaamisintensiivisten yritysten sijoittumiselle ja kehittymiselle.
Ylemmän korkeakoulutuksen ja tutkijakoulutuksen suorittaneiden työttömyysaste oli 3,1 prosenttia vuonna 2001. Osaamisammattien työttömyysaste on ollut kolmen prosentin tasolla jo vuodesta 1999, mikä indikoi täystyöllisyyteen esimerkiksi lääkärin, juristin ja opettajan ammateissa.
Vuosien 2000–2020 kansantalouden työpaikka-avauksista liki puolet eli 600 000 sijoittuu osaamisammatteihin. Työelämässä toimivista 20 000 tohtorista ja lisensiaatista 15 600 henkeä siirtyy työvoiman ulkopuolelle vuoteen 2020 mennessä. Samalla aikavälillä tutkijakoulutettujen työpaikat kaksinkertaistuvat. Vuoteen 2020 mennessä tulee kouluttaa 36 000 uutta tohtoria.
Vuosina 1991–2002 Suomesta muutti ulkomaille 33 000 ja Suomeen 28 000 korkeakoulutettua. Vuonna 2001 kolmannen asteen koulutuksen aloittaneista oli 2,2 prosenttia ulkomaalaisia, kun OECD-maiden keskiarvo oli 5,3 %.
Korkeakoulutuksen alueelliset erot ovat pieniä. Osaamistoimialojen työpaikat painottuvat Uudellemaalle, Varsinais-Suomeen, Pirkanmaalle, Pohjanmaalle ja Pohjois-Pohjanmaalle. Osaamisammattien työpaikoista Uusimaa ottaa valtaosan. Osaamisintensiivisen tuotannon sijoittuminen selittää maakuntien välisiä kasvu- ja työllisyyseroja melko hyvin. Alueellisen muuttoliikkeen huippu saavutettiin vuonna 2001, jolloin 110 000 henkeä vaihtoi asuinmaakuntaa, lähinnä Uudellemaalle ja Pirkanmaalle. Korkeakoulutettujen osuus muuttaneista oli noin neljännes.
Raportin johtopäätöksiin kuuluu, että osaamista on kehitettävä monipuolisesti, koska vain tutkimusintensiivisiin aloihin panostaminen jättää osan osaamispotentiaalista hyödyntämättä. Korkeakoulutettujen kysynnän ja tarjonnan kohtaanto työmarkkinoilla on hyvä. Tutkinnon suorittaneita ei ole työmarkkinoilla liikaa, vaan pikemminkin päinvastoin. Osa tulevasta työvoimatarpeesta on tyydytettävä ulkomaisella työvoimalla. Tohtorikoulutusta tulee lisätä nykyisestä noin 1200 vuotuisen tutkinnon volyymista. Alueellisten erojen tasoittumiseen voidaan vaikuttaa luomalla edellytyksiä osaamisintensiivisten yritysten sijoittumiselle ja kehittymiselle.