Oppimisympäristöjen tutkimus ja alan tutkimuksen edistäminen Suomessa
opetus- ja kulttuuriministeriö
08.12.2004
Julkaisusarja:
Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiäThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-442-846-6Tiivistelmä
Työryhmän tehtävänä on laatia nykytilan kuvaus oppimisympäristöjen tutkimuksesta ja sen edistämisestä sekä esitys oppimisympäristöjen tutkijoiden ja kehittäjien välisen yhteistyön kehittämisestä.
Työryhmä kokosi tietoa tieto- ja viestintätekniikan sekä oppimisympäristöjen tutkimuksen kehityksestä ja toiminnasta Suomessa. Käytännön sovellusten nopean leviämisen myötä myös tieto- ja viestintätekniikan ja oppimisympäristöjen tutkimus on viime vuosien aikana voimakkaasti laajentunut ja tällä hetkellä aktiivista tutkimustyötä tehdään monissa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Opetusteknologian ja oppimisympäristöjen tutkimushankkeita ovat tukeneet mm. Suomen Akatemia, Tekes ja Sitra. Oppimisympäristöihin liittyvää tutkimusta rahoitetaan myös useilla kansainvälisillä ohjelmilla.
Oppimisympäristöjen monitieteinen tutkijakoulu käynnistyi vuoden 2002 alussa. Tieteenaloja yhdistävänä tekijänä on monitieteinen osaaminen teknologisista ympäristöistä sekä niissä tapahtuvasta oppimisesta ja vuorovaikutuksesta. Tutkijakoulun tavoitteena on kouluttaa korkeaa kansainvälistä tasoa olevia tutkijoita tälle osaamisalueelle. Tavoitteena on myös edistää tieteellisen jatkokoulutuksen ja yrityselämän yhteistyötä oppimisympäristöjen tutkimuksen ja kehityksen alalla.
Syksyllä 2003 Oppimisympäristöjen tutkimus -työryhmä järjesti tulevaisuustyöpajan yhteistyössä Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kanssa. Tulevaisuustyöpajan tehtävänä oli arvioida oppimisympäristöjen tutkimuksen tulevaisuuden trendejä, tarpeita ja painopistealueita.
Oppimisympäristöjen tutkimus -työryhmän suositukset:
- suuriin kehittämishankkeisiin on kytkettävä niiden reflektointi ja arviointi
- kansainvälistä näkyvyyttä tulee parantaa. Sille luo edellytyksiä suomalainen hyvä infrastruktuuri ja hyvä yhteisöllinen tuki. Sen lisäksi tarvitaan kansainvälisen tason läpimurtotutkimusta. Tätä tukee mm. huippuyksikköpolitiikka.
- tutkijankoulutuksen systemaattisuutta ja monitieteisyyttä tulee vahvistaa
- monitieteisyys edellyttää yhteisen käsitteistön tasavertaista kehittämistä
- oppimisalustoja kehitettäessä ja standardoitaessa on pyrittävä yleisiin standardeihin
- oppimisympäristöjä kehitettäessä tulee lähtökohtana olla proaktiivinen oppija ja opettaja.
Työryhmä kokosi tietoa tieto- ja viestintätekniikan sekä oppimisympäristöjen tutkimuksen kehityksestä ja toiminnasta Suomessa. Käytännön sovellusten nopean leviämisen myötä myös tieto- ja viestintätekniikan ja oppimisympäristöjen tutkimus on viime vuosien aikana voimakkaasti laajentunut ja tällä hetkellä aktiivista tutkimustyötä tehdään monissa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Opetusteknologian ja oppimisympäristöjen tutkimushankkeita ovat tukeneet mm. Suomen Akatemia, Tekes ja Sitra. Oppimisympäristöihin liittyvää tutkimusta rahoitetaan myös useilla kansainvälisillä ohjelmilla.
Oppimisympäristöjen monitieteinen tutkijakoulu käynnistyi vuoden 2002 alussa. Tieteenaloja yhdistävänä tekijänä on monitieteinen osaaminen teknologisista ympäristöistä sekä niissä tapahtuvasta oppimisesta ja vuorovaikutuksesta. Tutkijakoulun tavoitteena on kouluttaa korkeaa kansainvälistä tasoa olevia tutkijoita tälle osaamisalueelle. Tavoitteena on myös edistää tieteellisen jatkokoulutuksen ja yrityselämän yhteistyötä oppimisympäristöjen tutkimuksen ja kehityksen alalla.
Syksyllä 2003 Oppimisympäristöjen tutkimus -työryhmä järjesti tulevaisuustyöpajan yhteistyössä Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kanssa. Tulevaisuustyöpajan tehtävänä oli arvioida oppimisympäristöjen tutkimuksen tulevaisuuden trendejä, tarpeita ja painopistealueita.
Oppimisympäristöjen tutkimus -työryhmän suositukset:
- suuriin kehittämishankkeisiin on kytkettävä niiden reflektointi ja arviointi
- kansainvälistä näkyvyyttä tulee parantaa. Sille luo edellytyksiä suomalainen hyvä infrastruktuuri ja hyvä yhteisöllinen tuki. Sen lisäksi tarvitaan kansainvälisen tason läpimurtotutkimusta. Tätä tukee mm. huippuyksikköpolitiikka.
- tutkijankoulutuksen systemaattisuutta ja monitieteisyyttä tulee vahvistaa
- monitieteisyys edellyttää yhteisen käsitteistön tasavertaista kehittämistä
- oppimisalustoja kehitettäessä ja standardoitaessa on pyrittävä yleisiin standardeihin
- oppimisympäristöjä kehitettäessä tulee lähtökohtana olla proaktiivinen oppija ja opettaja.