Helsingin yliopiston yhteydessä toimivan eläinsairaalan toimintojen järjestelyjä käsitelleen työryhmän muistio
opetus- ja kulttuuriministeriö
12.05.2004
Julkaisusarja:
Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2004:25This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-442-800-8Tiivistelmä
Työryhmän tehtävänä oli selvittää vaihtoehdot eläinsairaalan organisaatiomalleiksi ja tarvittaviksi säädöksiksi ja rahoitusjärjestelyiksi pitkällä aikavälillä sekä selvittää eläinsairaalan mahdolliset sijoittamisvaihtoehdot ottaen huomioon hallitusohjelman linjaukset ja mahdollisesti tarvittavat väliaikaisratkaisut. Työryhmän asettamisen taustana oli Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan siirtyminen nykyisistä Hämeentien tiloista uusiin tiloihin Viikkiin vuoden 2004 aikana.
Työryhmä katsoo, että eläinsairaalan toiminnan kehittämisessä on päätavoitteeksi asetettava sen ylläpitoon liittyvän rahoituspohjan monipuolistaminen.
Muistiossa on tarkasteltu mm. eläinlääketieteen kliinisen opetuksen yhteyttä eläinsairaalaan sekä eläinlääkintähuollon tilannetta nykyisen lainsäädännön valossa Helsingissä, Espoossa, Vantaalla sekä Turussa. Lisäksi on selvitetty eläinsairaalan alueellistamisvaihtoehtoja toiminnalliselta kannalta sekä arvioitu alueellistamisen kustannusvaikutuksia.
Työryhmä katsoo, että eläinsairaalan alueellistamiselle kokonaan tai osittain ei tässä tapauksessa löydy toiminnallisia tai taloudellisia perusteita. Mikäli tähän kuitenkin muista syistä esim. hevossairaalan osalta päädyttäisiin, olisi Mäntsälä siellä jo olevien tiedekunnan toimintojen takia paras vaihtoehto. Tarvittava lisärahoitus on kuitenkin varmistettava.
Työryhmän mukaan eläinsairaalan Viikin uudisrakennus tulisi toteuttaa alkuperäisen suunnitelman mukaan tarkastellen vielä uudestaan toiminnan synergiamahdollisuuksia Viikissä. Sairaalan rahoituspohjaa tulee monipuolistaa sekä saattaa pitkäjänteiseksi ja toiminnan järjestämisessä tulee selvittää jatkossa myös nykyisestä poikkeavia organisaatiomalleja. Rahoitukseen tulee riittävästi osallistua myös ne budjettirahoituksen ulkopuoliset tahot, jotka käyttävät sairaalan palveluja. Tavoitteena on, että kustannukset jakautuvat aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Työryhmä ehdottaa myös, että eläinlääkintähuoltolakia tarkistettaessa otetaan huomioon eläinsairaalan asema alan valtakunnallisena keskuksena ja eläinlääkintähuollon keskeisenä toteuttajana. Tässä yhteydessä tulisi määritellä sen tehtävät ja asema suhteessa kuntien järjestämiin eläinlääkintäpalveluihin.
Työryhmä on kuullut asiantuntijoina Helsingin, Espoon, Vantaan, Mäntsälän ja Ypäjän kuntien edustajia sekä Maa- ja elintarviketalouden Tutkimuskeskusta. Forssan seudun hippos ry, Porin ravit Oy ja Turun hippos ry ovat antaneet yhteisen kannanottonsa. Kannanottonsa lähetti myös eläinlääketieteen kandidaattiseura ry.
Muistioon on liitetty työryhmän jäsenen budjettineuvos Arto Merimaan lausuma.
Työryhmä katsoo, että eläinsairaalan toiminnan kehittämisessä on päätavoitteeksi asetettava sen ylläpitoon liittyvän rahoituspohjan monipuolistaminen.
Muistiossa on tarkasteltu mm. eläinlääketieteen kliinisen opetuksen yhteyttä eläinsairaalaan sekä eläinlääkintähuollon tilannetta nykyisen lainsäädännön valossa Helsingissä, Espoossa, Vantaalla sekä Turussa. Lisäksi on selvitetty eläinsairaalan alueellistamisvaihtoehtoja toiminnalliselta kannalta sekä arvioitu alueellistamisen kustannusvaikutuksia.
Työryhmä katsoo, että eläinsairaalan alueellistamiselle kokonaan tai osittain ei tässä tapauksessa löydy toiminnallisia tai taloudellisia perusteita. Mikäli tähän kuitenkin muista syistä esim. hevossairaalan osalta päädyttäisiin, olisi Mäntsälä siellä jo olevien tiedekunnan toimintojen takia paras vaihtoehto. Tarvittava lisärahoitus on kuitenkin varmistettava.
Työryhmän mukaan eläinsairaalan Viikin uudisrakennus tulisi toteuttaa alkuperäisen suunnitelman mukaan tarkastellen vielä uudestaan toiminnan synergiamahdollisuuksia Viikissä. Sairaalan rahoituspohjaa tulee monipuolistaa sekä saattaa pitkäjänteiseksi ja toiminnan järjestämisessä tulee selvittää jatkossa myös nykyisestä poikkeavia organisaatiomalleja. Rahoitukseen tulee riittävästi osallistua myös ne budjettirahoituksen ulkopuoliset tahot, jotka käyttävät sairaalan palveluja. Tavoitteena on, että kustannukset jakautuvat aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Työryhmä ehdottaa myös, että eläinlääkintähuoltolakia tarkistettaessa otetaan huomioon eläinsairaalan asema alan valtakunnallisena keskuksena ja eläinlääkintähuollon keskeisenä toteuttajana. Tässä yhteydessä tulisi määritellä sen tehtävät ja asema suhteessa kuntien järjestämiin eläinlääkintäpalveluihin.
Työryhmä on kuullut asiantuntijoina Helsingin, Espoon, Vantaan, Mäntsälän ja Ypäjän kuntien edustajia sekä Maa- ja elintarviketalouden Tutkimuskeskusta. Forssan seudun hippos ry, Porin ravit Oy ja Turun hippos ry ovat antaneet yhteisen kannanottonsa. Kannanottonsa lähetti myös eläinlääketieteen kandidaattiseura ry.
Muistioon on liitetty työryhmän jäsenen budjettineuvos Arto Merimaan lausuma.