Huippu-urheilu Pohjoismaissa : Selvitys Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan liikuntapolitiikasta, huippu-urheilujärjestelmistä sekä urheilun rahoituksesta
Lämsä, Jari (2004-07-01)
opetus- ja kulttuuriministeriö
01.07.2004
Julkaisusarja:
Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2004:21This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-442-785-0Tiivistelmä
Selvityksen tarkoituksena on selvittää huippu-urheilun asemaa, organisaatiota sekä rahoitusta Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa sekä Suomessa. Selvitys jakaantuu kolmeen eri osa-alueeseen: Ensimmäiseksi selvitetään valtioiden liikuntapolitiikkaa, yhteiskunnan ja poliittisen järjestelmän suhtautumista koko liikuntakulttuuria ja erityisesti huippu-urheilua kohtaan. Toiseksi selvitetään eri maiden huippu-urheilun organisoitumista ja kolmanneksi kartoitetaan huippu-urheilun valtakunnallista rahoitusta eri maissa.
Selvityksen tulokset eri osa-alueilla voidaan tiivistää seuraavasti:
Liikuntapoliittisesti huippu-urheilu nähdään jokaisessa selvityksessä mukana olleessa maassa osaksi liikunnan kansanliikettä. Puhtaan kaupallisuuden rajaaminen kansanliikkeen ulkopuolelle sekä dopingin vastustaminen ovat yhteiskunnallisen tuen reunaehtoja. Huippu-urheilun asema osana kansanliikettä on rauhallisin Norjassa ja Ruotsissa. Suomessa ja Tanskassa esiintyy enemmän ristiriitoja. Valtion ja huippu-urheilun suhteen on Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa järjestetty osana laajempaa liikunnan kansanliikettä. Tanskassa, Team Danmark kehittää maan huippu-urheilua lain antaman tehtävän perusteella. Valtion urheiluun kohdistama tulosohjaus on viety pisimmälle Suomessa, jossa ministeriö ulottaa tulosohjauksen alemmalle tasolla kuin muissa maissa.
Norjassa on keskitetyin huippu-urheilujärjestelmä, joka yhdessä Tanskan valtakunnallisesti keskitetyn, mutta alueellisesti hyvinkin hajautetun mallin kanssa ajaa voimakkaimmin ammattimaista kehitystä maiden huippu-urheiluun. Ruotsissa järjestelmä perustuu enemmän paikallisen ja alueellisen toiminnan tukemiseen ja kehittämiseen, mutta myös valtakunnallinen taso on ammattimaistunut viimeisten vuosien aikana. Suomessa huippu-urheilun kenttä on hajanaisin. Maassa on runsaasti valtakunnallisia organisaatioita, joiden välinen yhteistyö ei ole riittävää. Merkittävä osa huippu-urheilusta perustuu edelleen kansalaistoimintaan.
Liikunnan ja urheilun taloudelliset resurssit ovat parhaimmat Ruotsissa. Asukaslukuun suhteutettuna Norja nousee kuitenkin Ruotsin ohi. Suomessa taloudelliset resurssit niin liikuntatoimintaan kuin huippu-urheiluunkin ovat valtakunnallisella tasolla vaatimattomimmat. Huippu-urheilun näkökulmasta erot erityisesti sponsorimarkkinoiden suuruudessa ovat suuria.
Selvityksen tulokset eri osa-alueilla voidaan tiivistää seuraavasti:
Liikuntapoliittisesti huippu-urheilu nähdään jokaisessa selvityksessä mukana olleessa maassa osaksi liikunnan kansanliikettä. Puhtaan kaupallisuuden rajaaminen kansanliikkeen ulkopuolelle sekä dopingin vastustaminen ovat yhteiskunnallisen tuen reunaehtoja. Huippu-urheilun asema osana kansanliikettä on rauhallisin Norjassa ja Ruotsissa. Suomessa ja Tanskassa esiintyy enemmän ristiriitoja. Valtion ja huippu-urheilun suhteen on Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa järjestetty osana laajempaa liikunnan kansanliikettä. Tanskassa, Team Danmark kehittää maan huippu-urheilua lain antaman tehtävän perusteella. Valtion urheiluun kohdistama tulosohjaus on viety pisimmälle Suomessa, jossa ministeriö ulottaa tulosohjauksen alemmalle tasolla kuin muissa maissa.
Norjassa on keskitetyin huippu-urheilujärjestelmä, joka yhdessä Tanskan valtakunnallisesti keskitetyn, mutta alueellisesti hyvinkin hajautetun mallin kanssa ajaa voimakkaimmin ammattimaista kehitystä maiden huippu-urheiluun. Ruotsissa järjestelmä perustuu enemmän paikallisen ja alueellisen toiminnan tukemiseen ja kehittämiseen, mutta myös valtakunnallinen taso on ammattimaistunut viimeisten vuosien aikana. Suomessa huippu-urheilun kenttä on hajanaisin. Maassa on runsaasti valtakunnallisia organisaatioita, joiden välinen yhteistyö ei ole riittävää. Merkittävä osa huippu-urheilusta perustuu edelleen kansalaistoimintaan.
Liikunnan ja urheilun taloudelliset resurssit ovat parhaimmat Ruotsissa. Asukaslukuun suhteutettuna Norja nousee kuitenkin Ruotsin ohi. Suomessa taloudelliset resurssit niin liikuntatoimintaan kuin huippu-urheiluunkin ovat valtakunnallisella tasolla vaatimattomimmat. Huippu-urheilun näkökulmasta erot erityisesti sponsorimarkkinoiden suuruudessa ovat suuria.