Huippu-urheilu Pohjoismaissa : Selvitys Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan liikuntapolitiikasta, huippu-urheilujärjestelmistä sekä urheilun rahoituksesta

Abstract

Selvityksen tarkoituksena on selvittää huippu-urheilun asemaa, organisaatiota sekä rahoitusta Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa sekä Suomessa. Selvitys jakaantuu kolmeen eri osa-alueeseen: Ensimmäiseksi selvitetään valtioiden liikuntapolitiikkaa, yhteiskunnan ja poliittisen järjestelmän suhtautumista koko liikuntakulttuuria ja erityisesti huippu-urheilua kohtaan. Toiseksi selvitetään eri maiden huippu-urheilun organisoitumista ja kolmanneksi kartoitetaan huippu-urheilun valtakunnallista rahoitusta eri maissa.

Selvityksen tulokset eri osa-alueilla voidaan tiivistää seuraavasti:

Liikuntapoliittisesti huippu-urheilu nähdään jokaisessa selvityksessä mukana olleessa maassa osaksi liikunnan kansanliikettä. Puhtaan kaupallisuuden rajaaminen kansanliikkeen ulkopuolelle sekä dopingin vastustaminen ovat yhteiskunnallisen tuen reunaehtoja. Huippu-urheilun asema osana kansanliikettä on rauhallisin Norjassa ja Ruotsissa. Suomessa ja Tanskassa esiintyy enemmän ristiriitoja. Valtion ja huippu-urheilun suhteen on Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa järjestetty osana laajempaa liikunnan kansanliikettä. Tanskassa, Team Danmark kehittää maan huippu-urheilua lain antaman tehtävän perusteella. Valtion urheiluun kohdistama tulosohjaus on viety pisimmälle Suomessa, jossa ministeriö ulottaa tulosohjauksen alemmalle tasolla kuin muissa maissa.

Norjassa on keskitetyin huippu-urheilujärjestelmä, joka yhdessä Tanskan valtakunnallisesti keskitetyn, mutta alueellisesti hyvinkin hajautetun mallin kanssa ajaa voimakkaimmin ammattimaista kehitystä maiden huippu-urheiluun. Ruotsissa järjestelmä perustuu enemmän paikallisen ja alueellisen toiminnan tukemiseen ja kehittämiseen, mutta myös valtakunnallinen taso on ammattimaistunut viimeisten vuosien aikana. Suomessa huippu-urheilun kenttä on hajanaisin. Maassa on runsaasti valtakunnallisia organisaatioita, joiden välinen yhteistyö ei ole riittävää. Merkittävä osa huippu-urheilusta perustuu edelleen kansalaistoimintaan.

Liikunnan ja urheilun taloudelliset resurssit ovat parhaimmat Ruotsissa. Asukaslukuun suhteutettuna Norja nousee kuitenkin Ruotsin ohi. Suomessa taloudelliset resurssit niin liikuntatoimintaan kuin huippu-urheiluunkin ovat valtakunnallisella tasolla vaatimattomimmat. Huippu-urheilun näkökulmasta erot erityisesti sponsorimarkkinoiden suuruudessa ovat suuria.