Liikuntapaikkarakentamisen avustusjärjestelmän kehittäminen
opetus- ja kulttuuriministeriö
17.03.2004
Julkaisusarja:
Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2004:12
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-442-738-9Tiivistelmä
Työryhmän työn yleisinä lähtökohtina ovat alueiden (läänien) tasapainoinen kehittäminen liikuntapolitiikan keinoin sekä ministeriöiden strategisen roolin vahvistaminen ja operatiivisten tehtävien siirtäminen alaiselle hallinnolle. Liikuntapaikkarakentamisen avustamisen järjestelmässä opetusministeriö vastaa Liikuntalain mukaisesti liikuntatoimen yleisestä johdosta, kehittämisestä ja yhteensovittamisesta valtionhallinnossa. Tehtävänä on luoda edellytyksiä laajojen käyttäjäryhmien liikunnallisiin tarpeisiin.
Työryhmä ehdottaa, että opetusministeriön ja lääninhallitusten toimivaltaa tarkistettaisiin liikuntapaikkarakentamisen avustamisen osalta niin, että avustamisen delegointirajaa nostettaisiin nykyisestä 700 000 eurosta kahteen miljoonaan euroon. Delegointirajan nostamisen välttämättömänä ehtona on se, että lääninhallitusten henkilö- ja muita resursseja lisätään delegointirajan nostosta aiheutuvan työn määrän lisääntymistä vastaavaksi sekä lääninhallitusten että rakennustarkastuksen henkilöstö- ja muiden resurssien osalta.
Toimivallan edelleen jakamisen eli delegoinnin hedelmällinen kehittäminen edellyttää opetusministeriön strategista ohjausotetta liikuntapolitiikan valtakunnallisessa johtamisessa. Jos delegointirajaa nostetaan, korostuu opetusministeriön ja läänien välisen informaatio-ohjauksen ja erityisesti tulosohjauksen merkitys olennaisesti. Näitä tukevat liikuntapaikkarakentamisen tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä liikuntapaikkarakentamisen ohjaus ja neuvonta.
Työryhmä pitää tärkeänä sitä, että nykyisen rakennustarkastusjärjestelmän (ohjaus ja neuvonta) olemassaolo ja jatkuvuus turvataan. Toimenpiteinä työryhmä ehdottaa, että virassa toimivien rakennustarkastajien määrää lisätään ja uusien sivutoimisten tarkastajien rekrytoimista tuetaan. Tavoitteeksi työryhmä asettaa 1-2 vakinaista viranhaltijaa lääniä kohti sekä näiden tueksi sivutoimisten tarkastajien verkoston.
Liikuntapaikkojen erikois- ja kertaluontoisessa rakentamisessa korostuu tiedon ja osaamisen merkitys. Työryhmä ehdottaa, että nykyjärjestelmä, jossa opetusministeriö avustaa ja hallinnoi keskitetysti tutkimus- ja kehittämistoimintaa, ja jossa tutkimuslaitokset ovat tutkimusten vastuullisia suorittajia, säilytetään ennallaan. Tämän toiminnan yhteyttä opetusministeriön strategisiin linjauksiin tulee vahvistaa.
Työryhmä ehdottaa, että opetusministeriön ja lääninhallitusten toimivaltaa tarkistettaisiin liikuntapaikkarakentamisen avustamisen osalta niin, että avustamisen delegointirajaa nostettaisiin nykyisestä 700 000 eurosta kahteen miljoonaan euroon. Delegointirajan nostamisen välttämättömänä ehtona on se, että lääninhallitusten henkilö- ja muita resursseja lisätään delegointirajan nostosta aiheutuvan työn määrän lisääntymistä vastaavaksi sekä lääninhallitusten että rakennustarkastuksen henkilöstö- ja muiden resurssien osalta.
Toimivallan edelleen jakamisen eli delegoinnin hedelmällinen kehittäminen edellyttää opetusministeriön strategista ohjausotetta liikuntapolitiikan valtakunnallisessa johtamisessa. Jos delegointirajaa nostetaan, korostuu opetusministeriön ja läänien välisen informaatio-ohjauksen ja erityisesti tulosohjauksen merkitys olennaisesti. Näitä tukevat liikuntapaikkarakentamisen tutkimus- ja kehittämistoiminta sekä liikuntapaikkarakentamisen ohjaus ja neuvonta.
Työryhmä pitää tärkeänä sitä, että nykyisen rakennustarkastusjärjestelmän (ohjaus ja neuvonta) olemassaolo ja jatkuvuus turvataan. Toimenpiteinä työryhmä ehdottaa, että virassa toimivien rakennustarkastajien määrää lisätään ja uusien sivutoimisten tarkastajien rekrytoimista tuetaan. Tavoitteeksi työryhmä asettaa 1-2 vakinaista viranhaltijaa lääniä kohti sekä näiden tueksi sivutoimisten tarkastajien verkoston.
Liikuntapaikkojen erikois- ja kertaluontoisessa rakentamisessa korostuu tiedon ja osaamisen merkitys. Työryhmä ehdottaa, että nykyjärjestelmä, jossa opetusministeriö avustaa ja hallinnoi keskitetysti tutkimus- ja kehittämistoimintaa, ja jossa tutkimuslaitokset ovat tutkimusten vastuullisia suorittajia, säilytetään ennallaan. Tämän toiminnan yhteyttä opetusministeriön strategisiin linjauksiin tulee vahvistaa.