Horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman jälkiarviointi : Ohjelmakausi 2000-2006
Kuhmonen, Tuomas; Salo, Hannu; Arovuori, Kyösti; Pyykkönen, Perttu; Keränen, Reijo; Juntunen, Teemu; Kytölä, Liisa (2008)
Kuhmonen, Tuomas
Salo, Hannu
Arovuori, Kyösti
Pyykkönen, Perttu
Keränen, Reijo
Juntunen, Teemu
Kytölä, Liisa
maa- ja metsätalousministeriö
2008
Julkaisusarja:
Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 4/2008This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-453-434-5Tiivistelmä
Raportissa on esitetty Manner-Suomen maaseudun horisontaalisen kehittämisohjelman 2000–2006 jälkiarviointia koskevat tulokset. Arvioinnin tilaajana toimi maa- ja metsätalousministeriö ja tuottajina Suomen Aluetutkimus FAR (koordinaattori), Fin-Auguuri Oy, Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus ja Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT.
Jälkiarvioinnissa korostuvat ohjelman vaikuttavuuden eli tavoitteiden toteutumisen ja siihen liittyvän toimeenpanon tarkoituksenmukaisuuden arviointi.
Arvioinnissa suositellaan luonnonhaittakorvauksen säilyttämistä likimain ennallaan. Luonnonhaittakorvaus on ollut yksinkertainen järjestelmä, jonka toimeenpano on ollut mahdollista siten, että se on maksimoinut ohjelman suunniteltuja vaikutuksia. Sen sijaan ympäristötukea suositellaan uudistettavaksi tila- ja aluekohtaisen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Ympäristötukea voitaisiin kehittää kohti järjestelmää, jossa on kattava ”laadunvarmistusosio” (esim. ”ympäristönhoidon peruskorvaus”) sekä alue- ja tilakohtaisiin ympäristönhoidon tarpeisiin soveltuva osio, jolla voitaisiin tuottaa merkittäviä ympäristövaikutuksia rajatummissa kohteissa (esim. ”ympäristönhoidon erityiskorvaus”).
Jälkiarvioinnissa korostuvat ohjelman vaikuttavuuden eli tavoitteiden toteutumisen ja siihen liittyvän toimeenpanon tarkoituksenmukaisuuden arviointi.
Arvioinnissa suositellaan luonnonhaittakorvauksen säilyttämistä likimain ennallaan. Luonnonhaittakorvaus on ollut yksinkertainen järjestelmä, jonka toimeenpano on ollut mahdollista siten, että se on maksimoinut ohjelman suunniteltuja vaikutuksia. Sen sijaan ympäristötukea suositellaan uudistettavaksi tila- ja aluekohtaisen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Ympäristötukea voitaisiin kehittää kohti järjestelmää, jossa on kattava ”laadunvarmistusosio” (esim. ”ympäristönhoidon peruskorvaus”) sekä alue- ja tilakohtaisiin ympäristönhoidon tarpeisiin soveltuva osio, jolla voitaisiin tuottaa merkittäviä ympäristövaikutuksia rajatummissa kohteissa (esim. ”ympäristönhoidon erityiskorvaus”).