Turpeen ja turvemaiden käytön kasvihuonevaikutukset Suomessa - tutkimusohjelman loppuraportti

Abstract

Turve on Suomelle kansallisesti merkittävä kotimainen polttoaine, jolla on työllisyysvaikutuksineen myös aluepoliittista merkitystä. Vuoden 2001 Kansalliseen ilmastostrategiaan (VNS 1/2001 vp) perustuen KTM tilasi tammikuussa 2001 kartoituksen turpeen elinkaarianalyysin lisätutkimustarpeista. Kartoituksen tavoitteena oli “arvioida mitä tietoa tarvitaan, jotta turpeen käytöstä aiheutuvien päästöjen laskentaan Kioton pöytäkirjan periaatteiden mukaisesti voitaisiin tieteellisin perustein ehdottaa turpeen elinkaaren paremmin huomioonottavia laskentamenetelmiä, mikäli edellytyksiä siihen on”. Tavoitteiden taustalla olivat myös Suomen kansalliset raportointivelvoitteet YK:n ilmastosopimukselle (UN/FCCC) turpeen ja turvemaiden kasvihuonekaasupäästöistä, joiden lukuarvoja pyrittiin tarkentamaan.

Selvityksen pohjalta aloitettiin laaja tutkimusohjelma “Turpeen ja turvemaiden käytön kasvihuonevaikutukset Suomessa”. Tutkimuksen luonteen vuoksi huomattavia maastomittausresursseja vaatinutta nelivuotista ohjelmaa rahoittivat ja ohjasivat yhteistyössä KTM, MMM ja YM. Ohjelma koostui useista hankkeista, jotka vastasivat eri maankäyttömuotojen kasvihuonekaasutaseiden tutkimuksesta. Hankkeiden työskentely tapahtui tutkijaryhmissä seuraavissa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa: Helsingin yliopisto, Joensuun yliopisto, Kuopion yliopisto, Metsäntutkimuslaitos, Geologian tutkimuskeskus, VTT ja Ilmatieteen laitos.

Ohjelman tuottamien tulosten perusteella on voitu merkittävästi tarkentaa soiden maankäytön aiheuttamien kasvihuonekaasuvaikutusten päästökertoimia kansallista kasvihuonekaasuraportointia varten, ja tältä pohjalta on elinkaarianalyysien perusteella selvitetty turpeen energiakäytön mallit, jotka aiheuttavat mahdollisimman pienen kasvihuonevaikutuksen. Osittain ohjelmassa saatuihin tuloksiin perustuen turpeen luokittelu IPCC:n 2006-ohjeistossa päästölähdeluokassa energia on muuttunut siten, että turve luokitellaan omaksi luokakseen fossiilisten energialähteiden ja biomassan väliin. Raportoinnissa päästöjen laskenta perustuu kuitenkin vain poltossa syntyvien päästöjen laskentaan, eikä koko elinkaaren aikaisia päästöjä voida raportoida kokonaisuutena Kioton pöytäkirjan alla.