Toiminnan tehostaminen paikkatiedoilla : Käytännön ohje keskeisten paikkatietojen harmonisointimenettelystä
maa- ja metsätalousministeriö
2006
Julkaisusarja:
Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 12/2006
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-453-300-6Tiivistelmä
Ohje on tarkoitettu julkishallinnon ja yksityisen sektorin tuottavuuden kehittämiseen ja toiminnan suunnitteluun keskeisten paikkatietojen avulla. Yhteensopivat keskeiset paikkatiedot muodostavat olennaisen elementin esimerkiksi sosiaali-, terveys-, ja sivistyspalvelujen toimintojen sijoittamisen suunnittelussa. Yhteiskunnan turvapalvelut ovat entistä riippuvaisempia paikkatietojen hyödyntämisestä, jolloin käytettävien paikkatietojen laatu ja yhteensopivuus korostuu. Esimerkkinä voi mainita hätäkeskukset, joiden toiminnan edellytyksenä on luotettavien ja ajantasaisten paikkatietojen käyttö.
Eurooppalaisella tasolla keskeiseksi näkökulmaksi kaikessa toiminnan suunnittelussa ja rakentamisessa on noussut ympäristöön koskevat vaikutukset. Esimerkkinä on käynnissä oleva INSPIRE-paikkatietodirektiivin valmistelu, jonka keskeisenä tavoitteena on saada julkishallinnossa esteettömään käyttöön kaikki paikkatiedot, jotka vaikuttavat tai voivat vaikuttaa ympäristöön. Kansallisessa paikkatietostrategiassa on asetettu tavoitteita aineistojen yhteensopivuudelle, yhteiskäyttöisyydelle ja harmonisoinnille. Tässä yhteydessä harmonisoinnilla tarkoitetaan kaikkia toimenpiteitä, joilla lisätään aineistojen ja tietojärjestelmien yhteiskäyttöä ja toimintaprosessien integroitumista.
Tässä ohjeessa käsitellään keskeisten paikkatietojen harmonisoinnille asetettavia vaatimuksia. Vaatimukset koskevat mallinnusmenetelmiä, tiedonsiirtoa, tietosisältöä, prosessien hallintaa ja laatua. Yhteensopivuuden tarkastelutasoja käsitellään globaalista, eurooppalaisesta, kansallisesta, seudulliselta ja paikalliselta näkökulmasta. Ohjetta voidaan hyödyntää julkishallinnon organisaatioiden tuottavuuden kehittämiseen liittyvässä suunnittelussa ja päätöksenteossa, toimintaprosessien suunnittelussa ja paikkatietojen hyväksikäyttömahdollisuuksien arvioinnissa. Keskeisten paikkatietojen tuottajien toiminnan tulee perustua verkottuneisiin tuotantoja ylläpitoprosesseihin sekä mahdollistaa yhteiskäyttöisten paikkatietojen käyttö tietopalveluverkostojen kautta.
Ohje jakaantuu kolmeen pääosaan. Ensimmäisessä osassa perustellaan harmonisoinnin hyötyjä yhteiskunnan ja paikkatietojen asiakkaiden kannalta, toisessa osassa määritellään teknisiä vaatimuksia ja kolmannessa osassa käsitellään toteutusta. Ohjeen on tehnyt Paikkatietoasiain neuvottelukunnan harmonisointijaoston työryhmä T1. Työryhmän puheenjohtajana toimi yli-insinööri Antti Jakobsson Maanmittauslaitoksesta ja jäseninä maanmittausinsinööri Antti Saarikoski Maanmittauslaitoksesta, erikoistutkija Lassi Lehto Geodeettisesta laitoksesta sekä maankäyttöinsinööri Matti Holopainen Suomen kuntaliitosta.
Eurooppalaisella tasolla keskeiseksi näkökulmaksi kaikessa toiminnan suunnittelussa ja rakentamisessa on noussut ympäristöön koskevat vaikutukset. Esimerkkinä on käynnissä oleva INSPIRE-paikkatietodirektiivin valmistelu, jonka keskeisenä tavoitteena on saada julkishallinnossa esteettömään käyttöön kaikki paikkatiedot, jotka vaikuttavat tai voivat vaikuttaa ympäristöön. Kansallisessa paikkatietostrategiassa on asetettu tavoitteita aineistojen yhteensopivuudelle, yhteiskäyttöisyydelle ja harmonisoinnille. Tässä yhteydessä harmonisoinnilla tarkoitetaan kaikkia toimenpiteitä, joilla lisätään aineistojen ja tietojärjestelmien yhteiskäyttöä ja toimintaprosessien integroitumista.
Tässä ohjeessa käsitellään keskeisten paikkatietojen harmonisoinnille asetettavia vaatimuksia. Vaatimukset koskevat mallinnusmenetelmiä, tiedonsiirtoa, tietosisältöä, prosessien hallintaa ja laatua. Yhteensopivuuden tarkastelutasoja käsitellään globaalista, eurooppalaisesta, kansallisesta, seudulliselta ja paikalliselta näkökulmasta. Ohjetta voidaan hyödyntää julkishallinnon organisaatioiden tuottavuuden kehittämiseen liittyvässä suunnittelussa ja päätöksenteossa, toimintaprosessien suunnittelussa ja paikkatietojen hyväksikäyttömahdollisuuksien arvioinnissa. Keskeisten paikkatietojen tuottajien toiminnan tulee perustua verkottuneisiin tuotantoja ylläpitoprosesseihin sekä mahdollistaa yhteiskäyttöisten paikkatietojen käyttö tietopalveluverkostojen kautta.
Ohje jakaantuu kolmeen pääosaan. Ensimmäisessä osassa perustellaan harmonisoinnin hyötyjä yhteiskunnan ja paikkatietojen asiakkaiden kannalta, toisessa osassa määritellään teknisiä vaatimuksia ja kolmannessa osassa käsitellään toteutusta. Ohjeen on tehnyt Paikkatietoasiain neuvottelukunnan harmonisointijaoston työryhmä T1. Työryhmän puheenjohtajana toimi yli-insinööri Antti Jakobsson Maanmittauslaitoksesta ja jäseninä maanmittausinsinööri Antti Saarikoski Maanmittauslaitoksesta, erikoistutkija Lassi Lehto Geodeettisesta laitoksesta sekä maankäyttöinsinööri Matti Holopainen Suomen kuntaliitosta.