Iäkkäiden Lääkehoidon Moniammatillinen Arviointi (ILMA) : Vaikutukset kotihoidon asiakkaiden lääkitykseen, toimintakykyyn ja elämänlaatuun sekä terveys- ja hoivapalveluiden käyttöön
Merikoski, Merja; Jyrkkä, Johanna; Auvinen, Kati; Enlund, Hannes; Kumpusalo-Vauhkonen, Anne; Liukkonen, Timo; Lämsä, Elina; Lönnroos, Eija; Mäntylä, Antti; Räisänen, Johanna; Mäntyselkä, Pekka (2017-08-28)
Merikoski, Merja
Jyrkkä, Johanna
Auvinen, Kati
Enlund, Hannes
Kumpusalo-Vauhkonen, Anne
Liukkonen, Timo
Lämsä, Elina
Lönnroos, Eija
Mäntylä, Antti
Räisänen, Johanna
Mäntyselkä, Pekka
sosiaali- ja terveysministeriö
28.08.2017
Julkaisusarja:
Raportteja ja muistioita 2017:34This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3884-7Tiivistelmä
Järkevän lääkehoidon toteutumista edistäviä toimintatapoja tulisi kehittää ja ottaa käyttöön suomalaisessa terveydenhuollossa. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, mitä vaikutuksia moniammatillisella lääkehoidon arvioinnilla (ILMA-malli) on kotihoidon asiakkaiden lääkitykseen, toimintakykyyn ja elämänlaatuun sekä terveys- ja hoivapalveluiden käyttöön.
ILMA-tutkimus toteutettiin satunnaistettuna vertailukokeena viidessä tutkimuskeskuksessa (Itä-Savon sairaanhoitopiiri, Juva, Forssa, Lahti, Selänne). Kelpoisuuskriteerinä oli vähintään 65 vuoden ikä ja kotihoidon asiakkuus sekä vähintään kuuden lääkkeen käyttö tai huimausta/kaatumisia/ortostaattinen hypotensio. Interventioryhmässä (n=258) toteutettiin ILMA-mallin mukainen moniammatillinen lääkehoidon arviointi. Verrokkiryhmän (n=254) hoito jatkui kunkin tutkimuskeskuksen tavanomaisten hoitokäytäntöjen mukaan. Molemmissa ryhmissä toteutettiin alku- (0 kk) ja seurantamittaukset (6 kk) sekä rekisteriseuranta (12 kk).
ILMA-mallilla toteutetulla arvioinnilla pystytään vaikuttamaan lääkehoidon sisältöön ja lääkehoidon riskeihin. Arvioinneissa päädyttiin yleisimmin vähentämään tutkittavan lääkitystä, aloittamaan uusi lääke tai muuttamaan lääkkeen ottoajankohtaa. Arvioinnilla ei havaittu vaikutusta tutkittavien toimintakykyyn ja elämänlaatuun eikä terveys- ja hoivapalveluiden käyttöön.
Moniammatillisella lääkehoidon arvioinnilla pystytään edistämään järkevän lääkehoidon toteutumista kotihoidossa. Yksittäisen arvioinnin vaikutukset asiakkaiden toimintakykyyn ja elämänlaatuun sekä terveys- ja hoivapalveluiden käyttöön ovat vähäisiä. Siksi terveydenhuollon kehittämisessä olisi tärkeää omaksua moniammatillinen arviointi jatkuvaksi hoitokäytännöksi.
ILMA-tutkimus toteutettiin satunnaistettuna vertailukokeena viidessä tutkimuskeskuksessa (Itä-Savon sairaanhoitopiiri, Juva, Forssa, Lahti, Selänne). Kelpoisuuskriteerinä oli vähintään 65 vuoden ikä ja kotihoidon asiakkuus sekä vähintään kuuden lääkkeen käyttö tai huimausta/kaatumisia/ortostaattinen hypotensio. Interventioryhmässä (n=258) toteutettiin ILMA-mallin mukainen moniammatillinen lääkehoidon arviointi. Verrokkiryhmän (n=254) hoito jatkui kunkin tutkimuskeskuksen tavanomaisten hoitokäytäntöjen mukaan. Molemmissa ryhmissä toteutettiin alku- (0 kk) ja seurantamittaukset (6 kk) sekä rekisteriseuranta (12 kk).
ILMA-mallilla toteutetulla arvioinnilla pystytään vaikuttamaan lääkehoidon sisältöön ja lääkehoidon riskeihin. Arvioinneissa päädyttiin yleisimmin vähentämään tutkittavan lääkitystä, aloittamaan uusi lääke tai muuttamaan lääkkeen ottoajankohtaa. Arvioinnilla ei havaittu vaikutusta tutkittavien toimintakykyyn ja elämänlaatuun eikä terveys- ja hoivapalveluiden käyttöön.
Moniammatillisella lääkehoidon arvioinnilla pystytään edistämään järkevän lääkehoidon toteutumista kotihoidossa. Yksittäisen arvioinnin vaikutukset asiakkaiden toimintakykyyn ja elämänlaatuun sekä terveys- ja hoivapalveluiden käyttöön ovat vähäisiä. Siksi terveydenhuollon kehittämisessä olisi tärkeää omaksua moniammatillinen arviointi jatkuvaksi hoitokäytännöksi.