Opintotukea ja opiskelijoiden opintososiaalista asemaa koskeva toimenpideohjelma
Kurri, Eero (2003-12-09)
opetus- ja kulttuuriministeriö
09.12.2003
Julkaisusarja:
Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2003:28This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-442-675-7Tiivistelmä
Hallitusohjelman mukaan "opiskelijoiden opintososiaalista asemaa kohennetaan, jotta täysipäiväinen ja suunnitelmallinen opiskelu on mahdollista ja opiskeluajat lyhenevät. Opetusministeriö laatii heti hallituskauden alussa toimenpideohjelman, jolla edistetään tutkinnon suorittamista tavoiteajassa. Samassa yhteydessä kehitetään opintotukijärjestelmää kannustavammaksi ". Selvitysmiehen toimeksiantona on ollut valmistella opintotukea ja opiskelijoiden opintososiaalista asemaa koskeva toimenpideohjelma.
Selvitystyössä on keskitytty opintotukilain mukaisen opintotuen kehittämistarpeiden tunnistamiseen. Opiskeluprosessin etenemistä edistää oppilaitosyhteisön tukea antava hyvä opiskeluilmapiiri ja yksilöllisissä ongelmatilanteissa laadukkaat opintojen ohjauksen sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon tukipalvelut. Näihin oppilaitosten sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon vastuulla oleviin opintososiaalisiin kysymyksiin kiinnitetään myös huomiota.
Selvitysmies ehdottaa ammattikoulu- ja lukioikäisten nuorten opintorahan saantiin vaikuttavien opiskelijan vanhempien verotettavien tulojen tulorajojen korottamista 15 prosentilla. Pidemmän aikavälin ratkaisuna ehdotetaan toisen asteen 17-vuotiaiden ikäluokan ja alle 20-vuotiaiden vanhempiensa luona asuvien opintorahan nostamista lapsilisän tasolle opintolainoitusta samalla vähentäen. Toisen asteen opintorahan korottamisen lisäkustannukset ovat noin 40 miljoonaa euroa. Opintorahan kehittämistä ehdotetaan tarkasteltavaksi perhekustannusten tasauspolitiikan osana siinä vaiheessa, kun lapsilisäjärjestelmän kehittämisestä seuraavan kerran päätetään. Vanhempien vähävaraisuuden arvioinnissa noudatettavaa tulorajaa ehdotetaan kuitenkin korotettavaksi jo 1.1.2005 lukien. Tästä aiheutuva lisämeno vuositasolla on 10 miljoonaa euroa.
Vuokralla asuvien asumislisän enimmäismäärän perusteena olevaa vuokran ylärajaa ehdotetaan korotettavaksi vuokratason nousun vuoksi nykyisestä 214 eurosta 252 euroon. Tämä aiheuttaisi kustannuksia vuositasolla 22 miljoonaa euroa.
Opintotuen riittävyyden parantamiseksi esitetään lisäksi opintolainan enimmäismäärän nostamista korkeakouluasteella nykyisestä 220 eurosta 280 euroon kuukaudessa. Tutkinnon suorittamiseen korkeakouluasteella kannustavana uutena tukimuotona ehdotetaan otettavaksi käyttöön opintolainasubventio. Sen mukaan opintolainaa opintojensa rahoittamiseen käyttänyt opiskelija saisi tutkinnon tietyn aikarajan puitteissa suoritettuaan vähentää 30 prosenttia opintolainansa 2500 euroa ylittävästä osasta verotuksessa. Lainan lyhennyksiä saisi vähentää suoraan verosta kymmenen vuoden aikana tutkinnon suorittamisvuoden jälkeen. Verotulot vähenisivät noin 25 miljoonaa euroa vuodessa.
Opintotuessa nyt käytössä olevien enimmäistukikuukausien 55/60/65 määrää voidaan lyhentää viidellä kuukaudella opiskeluaikojen lyhentyessä yliopistojen tutkintorakenneuudistuksen yhteydessä. Tästä aiheutuvat säästöt yhdessä työelämään siirtymisen nopeutumisen tuomien verotulojen kasvun kanssa vastaavat opintolainasubvention toteuttamisesta ja asumislisän vuokrakaton nostamisesta aiheutuvia noin 50 miljoonan euron lisäkustannuksia korkeakouluopiskelijoiden osalta.
Selvitystyössä on keskitytty opintotukilain mukaisen opintotuen kehittämistarpeiden tunnistamiseen. Opiskeluprosessin etenemistä edistää oppilaitosyhteisön tukea antava hyvä opiskeluilmapiiri ja yksilöllisissä ongelmatilanteissa laadukkaat opintojen ohjauksen sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon tukipalvelut. Näihin oppilaitosten sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon vastuulla oleviin opintososiaalisiin kysymyksiin kiinnitetään myös huomiota.
Selvitysmies ehdottaa ammattikoulu- ja lukioikäisten nuorten opintorahan saantiin vaikuttavien opiskelijan vanhempien verotettavien tulojen tulorajojen korottamista 15 prosentilla. Pidemmän aikavälin ratkaisuna ehdotetaan toisen asteen 17-vuotiaiden ikäluokan ja alle 20-vuotiaiden vanhempiensa luona asuvien opintorahan nostamista lapsilisän tasolle opintolainoitusta samalla vähentäen. Toisen asteen opintorahan korottamisen lisäkustannukset ovat noin 40 miljoonaa euroa. Opintorahan kehittämistä ehdotetaan tarkasteltavaksi perhekustannusten tasauspolitiikan osana siinä vaiheessa, kun lapsilisäjärjestelmän kehittämisestä seuraavan kerran päätetään. Vanhempien vähävaraisuuden arvioinnissa noudatettavaa tulorajaa ehdotetaan kuitenkin korotettavaksi jo 1.1.2005 lukien. Tästä aiheutuva lisämeno vuositasolla on 10 miljoonaa euroa.
Vuokralla asuvien asumislisän enimmäismäärän perusteena olevaa vuokran ylärajaa ehdotetaan korotettavaksi vuokratason nousun vuoksi nykyisestä 214 eurosta 252 euroon. Tämä aiheuttaisi kustannuksia vuositasolla 22 miljoonaa euroa.
Opintotuen riittävyyden parantamiseksi esitetään lisäksi opintolainan enimmäismäärän nostamista korkeakouluasteella nykyisestä 220 eurosta 280 euroon kuukaudessa. Tutkinnon suorittamiseen korkeakouluasteella kannustavana uutena tukimuotona ehdotetaan otettavaksi käyttöön opintolainasubventio. Sen mukaan opintolainaa opintojensa rahoittamiseen käyttänyt opiskelija saisi tutkinnon tietyn aikarajan puitteissa suoritettuaan vähentää 30 prosenttia opintolainansa 2500 euroa ylittävästä osasta verotuksessa. Lainan lyhennyksiä saisi vähentää suoraan verosta kymmenen vuoden aikana tutkinnon suorittamisvuoden jälkeen. Verotulot vähenisivät noin 25 miljoonaa euroa vuodessa.
Opintotuessa nyt käytössä olevien enimmäistukikuukausien 55/60/65 määrää voidaan lyhentää viidellä kuukaudella opiskeluaikojen lyhentyessä yliopistojen tutkintorakenneuudistuksen yhteydessä. Tästä aiheutuvat säästöt yhdessä työelämään siirtymisen nopeutumisen tuomien verotulojen kasvun kanssa vastaavat opintolainasubvention toteuttamisesta ja asumislisän vuokrakaton nostamisesta aiheutuvia noin 50 miljoonan euron lisäkustannuksia korkeakouluopiskelijoiden osalta.