EU-ohjelmat maaseudun naisten elinolosuhteiden tukena - selvitys maaseudun kehittämisohjelmien tuloksista ja hyvistä käytännöistä
Kumpulainen, Satu; Roininen, Janne; Wallin, Sirkku (2005)
maa- ja metsätalousministeriö
2005
Julkaisusarja:
Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 2/2005This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-453-210-7Tiivistelmä
Suomalainen maaseutu on monin paikoin väestön, palvelujen ja toimeentulomahdollisuuksien vähenemisen kierteessä, ja erityisesti nuoret ja naiset muuttavat pois parempien mahdollisuuksien toivossa. Selvityksessä arvioidaan EU-osarahoitteisten maaseudun kehittämisohjelmien vaikutuksia naisten elinolosuhteisiin maaseudulla. Taustalla on ajatus, että EU -osarahoitteisten kehittämisohjelmien toimenpiteiden avulla on mahdollista tukea naisten elinolosuhteita maaseudulla, ennaltaehkäistä naisten poismuuttoa, tasapainottaa maaseudun vinoutuvaa väestörakennetta sekä lisätä maaseudun elinvoimaisuutta.
Tarkasteltavat maaseudun kehittämisohjelmat ovat Alueellinen maaseudun kehittämisohjelma ALMA, LEADER+- yhteisöaloiteohjelma, Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelma ja Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelma. Selvityksessä käytetyt menetelmät olivat kehittämisohjelmien sisällönanalyysi, alueellisten toimintaympäristöjen kuvaus, HANKE2000-rekisterianlyysi, sähköpostikysely TE-keskusten maaseutuosastoille, hyvien käytäntöjen naishankkeiden vetäjien teemahaastattelu sekä hankeasiakirjojen sisällönanalyysi. Naishankkeilla tarkoitetaan sellaisia hankkeita, jotka kohdistuvat erityisesti naisten elinolosuhteiden tai toimintaedellytysten kehittämiseen.
Tuloksellinen ohjelmaperusteinen kehittäminen edellyttää naisnäkökulman systemaattista valtavirtaistamista sekä naisten elinolosuhteita tukevien täsmätoimenpiteiden sisällyttämistä ohjelmiin. Hanketasolla tuloksellisiksi toimintamuodoiksi osoittautuivat mm. naisten kohtaamispaikkojen perustaminen, naisyrittäjien tietotaidon lisääminen ja verkostoituminen sekä naismetsänomistajien kouluttaminen.
Johtopäätösten pohjalta muodostettujen suositusten toivotaan tukevan EU-osarahoitteisten maaseudun kehittämisohjelmien naisten elinolosuhteiden parantamiseen tähtäävää työtä. Tapaustutkimuksen naishankkeiden pohjalta muodostettujen hankemallien ja hankkeissa hyviksi osoittautuneiden käytäntöjen toivotaan toimivan esimerkkinä naisten aktivoimisessa ja naishankkeiden muodostamisessa.
Tarkasteltavat maaseudun kehittämisohjelmat ovat Alueellinen maaseudun kehittämisohjelma ALMA, LEADER+- yhteisöaloiteohjelma, Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelma ja Pohjois-Suomen tavoite 1 -ohjelma. Selvityksessä käytetyt menetelmät olivat kehittämisohjelmien sisällönanalyysi, alueellisten toimintaympäristöjen kuvaus, HANKE2000-rekisterianlyysi, sähköpostikysely TE-keskusten maaseutuosastoille, hyvien käytäntöjen naishankkeiden vetäjien teemahaastattelu sekä hankeasiakirjojen sisällönanalyysi. Naishankkeilla tarkoitetaan sellaisia hankkeita, jotka kohdistuvat erityisesti naisten elinolosuhteiden tai toimintaedellytysten kehittämiseen.
Tuloksellinen ohjelmaperusteinen kehittäminen edellyttää naisnäkökulman systemaattista valtavirtaistamista sekä naisten elinolosuhteita tukevien täsmätoimenpiteiden sisällyttämistä ohjelmiin. Hanketasolla tuloksellisiksi toimintamuodoiksi osoittautuivat mm. naisten kohtaamispaikkojen perustaminen, naisyrittäjien tietotaidon lisääminen ja verkostoituminen sekä naismetsänomistajien kouluttaminen.
Johtopäätösten pohjalta muodostettujen suositusten toivotaan tukevan EU-osarahoitteisten maaseudun kehittämisohjelmien naisten elinolosuhteiden parantamiseen tähtäävää työtä. Tapaustutkimuksen naishankkeiden pohjalta muodostettujen hankemallien ja hankkeissa hyviksi osoittautuneiden käytäntöjen toivotaan toimivan esimerkkinä naisten aktivoimisessa ja naishankkeiden muodostamisessa.