Mosse puolimatkassa - monimuotoisuuden tutkimusohjelman (2003-2006) välitulokset: Hanasaari 17.-18.11.2004 seminaarikooste
maa- ja metsätalousministeriö
04.03.2004
Julkaisusarja:
Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 14/2004This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-453-202-6Tiivistelmä
Monimuotoisuuden tutkimusohjelma (MOSSE 2003-2006) on laajin koskaan toteutettu käytännön tietotarpeisiin perustuva monimuotoisuuden tutkimusohjelma Suomessa. Julkaisussa esitellään tutkimusohjelman Hanasaaressa 17.-18.11.2004 pidetyssä seminaarissa kuullut esitykset ja niistä tehdyt päätelmät. Seminaari järjestettiin MOSSE-ohjelman puolivälissä, ja siellä esiteltiin myös ohjelman ulkopuolisia monimuotoisuuden tutkimushankkeita, lähinnä ympäristöministeriön rahoittamista ympäristöklusterin tutkimusohjelmasta ja puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten metsälajien tutkimusohjelmasta. Tuloksiaan esitteli yli sata Suomen johtavaa luonnon monimuotoisuuden tutkijaa, jotka edustavat yli 60 pääosin maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön rahoittamaa tutkimushanketta. Oleellinen osa seminaaria koostui yhteenvetopuheenvuoroista, joita esittivät sekä MOSSE-ohjelman tutkijat että ohjelman ulkopuoliset asiantuntijat. Näissä puheenvuoroissa arvioitiin tutkimustulosten merkitystä ja monimuotoisuuden kehittymistä Suomessa.
Monien tutkimushankkeiden tulokset ja niiden perusteella esitetyt asiantuntija-arviot osoittavat, että monimuotoisuuden entistä parempi huomioon ottaminen maa- ja metsätalouden hallinnonalalla on useissa tapauksissa johtanut myönteiseen monimuotoisuuskehitykseen. Siitä huolimatta uhanalaistumiskehitys ei Suomessa tule lähivuosina pysähtymään, koska vuosisataiset maankäyttöperinteet ovat muokanneet maamme luontoa voimakkaasti. Oikean suuntaisista toimista ja myönteisistä tuloksista huolimatta EU:n tasolla sovittu biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen vuoteen 2010 mennessä ei todennäköisesti käytännössä toteudu historiallisen kehityksen, toimien rajatun laajuuden tai vaikuttavuuden aikaviiveiden takia. Monimuotoisuuden seurannan kehittäminen ja tutkimuksen suuntaaminen kasvavassa määrin monimuotoisuuden turvaamisen yhteiskunnallisiin vaikutuksiin nähdään jatkossa tärkeinä kehittämisaloina.
Monien tutkimushankkeiden tulokset ja niiden perusteella esitetyt asiantuntija-arviot osoittavat, että monimuotoisuuden entistä parempi huomioon ottaminen maa- ja metsätalouden hallinnonalalla on useissa tapauksissa johtanut myönteiseen monimuotoisuuskehitykseen. Siitä huolimatta uhanalaistumiskehitys ei Suomessa tule lähivuosina pysähtymään, koska vuosisataiset maankäyttöperinteet ovat muokanneet maamme luontoa voimakkaasti. Oikean suuntaisista toimista ja myönteisistä tuloksista huolimatta EU:n tasolla sovittu biologisen monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen vuoteen 2010 mennessä ei todennäköisesti käytännössä toteudu historiallisen kehityksen, toimien rajatun laajuuden tai vaikuttavuuden aikaviiveiden takia. Monimuotoisuuden seurannan kehittäminen ja tutkimuksen suuntaaminen kasvavassa määrin monimuotoisuuden turvaamisen yhteiskunnallisiin vaikutuksiin nähdään jatkossa tärkeinä kehittämisaloina.