Alueellisen maaseudun kehittämisohjelman (ALMA) väliarviointi
Oulun Yliopisto; Kajaanin aluetutkimus FAR; Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT; Keränen, Heimo; Kataja, Jukka-Pekka; Aulaskari, Olli; Keränen, Heikki; Nevalainen, Susanna; Malinen, Pentti; Ponnikas, Jouni (2004-03-15)
Lataukset:
maa- ja metsätalousministeriö
15.03.2004
Julkaisusarja:
Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 3/2004This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-453-160-7Tiivistelmä
Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskus arvioi Suomen alueellisen maaseutuohjelman (ALMA) yhdessä Suomen aluetutkimus FAR:n ja Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen (PTT) kanssa. Formatiivisesti painotetun väliarvioinnin lähestymistapana käytettiin loogista viitekehystä ja projektisyklimallia, joiden kautta arvioinnin kokonaisuutta ja arviointikysymyksiä käsiteltiin. Työ toteutettiin läheisessä vuorovaikutuksessa tilaajan ja arvioitavien kohderyhmien kanssa. Kommunikatiivisuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota kaikissa arviointivaiheissa. Aineistoina käytettiin kyselyjä, haastatteluja, seuranta-aineistoja (hankerekisteri), erilaisia alueellisia tilastoja, ohjelmadokumentteja, raportteja ja suunnitelmia.
Ohjelma on strategisesti osuva ja edelleen relevantti; kokonaistavoitteet ovat kohdallaan eikä suuria muutostarpeita ole. Kuitenkaan laaja ohjelma ei kaikilta osin ole toteutunut alueilla suunnitellusti. Alueiden sisällä tarvittaisiin syrjäisten alueiden kehittämiseen lisää strategista terävyyttä. Myös pieniä teknisiä muutoksia byrokratian keventämiseksi ja virittämiseksi hanketoimintaa paremmin palvelevaksi on syytä tehdä, erityisesti maksatusten ja rahoitusjärjestelyjen osalta. Toimintaryhmät, teemaohjelmat ja ylimaakunnalliset hankkeet toimintamuotoina sopivat hyvin ohjelman toteuttamiseen. Näiden keskinäisessä työnjaossa sekä yhteistyössä muun ohjelmatoiminnan kanssa on kuitenkin edelleen kehittämistä, erityisesti ylimaakunnallisten hankkeiden osalta. Laaja keinovalikoima ja useiden erilaisten toimintamuotojen toteuttaminen samalla alueella voi hajottaa ohjelmaa, jolloin sen vaikuttavuus heikkenee.
Ohjelma on etenemässä hyvin kohti asetettuja tavoitteita: tuloksia syntyy kohderyhmässä ja alueellisia vaikutuksia on havaittavissa jo toteutuksen puolivälissä. Myös horisontaaliset tavoitteet tulevat toteutumaan. Yrityshankkeiden syntymistä on kuitenkin vauhditettava siten, että niiden määrä saadaan tavoitellulle tasolle ohjelman loppujaksolla. Vaikka osaaminen on edistynyt hyvin, on alueelliset oppimisprosessit saatava systemaattisiksi ja tukemaan osaamiskeskittymien syntymistä - myös ydin- ja harvaanasutulle maaseudulle.
Ohjelma on strategisesti osuva ja edelleen relevantti; kokonaistavoitteet ovat kohdallaan eikä suuria muutostarpeita ole. Kuitenkaan laaja ohjelma ei kaikilta osin ole toteutunut alueilla suunnitellusti. Alueiden sisällä tarvittaisiin syrjäisten alueiden kehittämiseen lisää strategista terävyyttä. Myös pieniä teknisiä muutoksia byrokratian keventämiseksi ja virittämiseksi hanketoimintaa paremmin palvelevaksi on syytä tehdä, erityisesti maksatusten ja rahoitusjärjestelyjen osalta. Toimintaryhmät, teemaohjelmat ja ylimaakunnalliset hankkeet toimintamuotoina sopivat hyvin ohjelman toteuttamiseen. Näiden keskinäisessä työnjaossa sekä yhteistyössä muun ohjelmatoiminnan kanssa on kuitenkin edelleen kehittämistä, erityisesti ylimaakunnallisten hankkeiden osalta. Laaja keinovalikoima ja useiden erilaisten toimintamuotojen toteuttaminen samalla alueella voi hajottaa ohjelmaa, jolloin sen vaikuttavuus heikkenee.
Ohjelma on etenemässä hyvin kohti asetettuja tavoitteita: tuloksia syntyy kohderyhmässä ja alueellisia vaikutuksia on havaittavissa jo toteutuksen puolivälissä. Myös horisontaaliset tavoitteet tulevat toteutumaan. Yrityshankkeiden syntymistä on kuitenkin vauhditettava siten, että niiden määrä saadaan tavoitellulle tasolle ohjelman loppujaksolla. Vaikka osaaminen on edistynyt hyvin, on alueelliset oppimisprosessit saatava systemaattisiksi ja tukemaan osaamiskeskittymien syntymistä - myös ydin- ja harvaanasutulle maaseudulle.