Valtion roolin ja ohjauskeinojen selkeyttäminen suomalaisessa liikunta- ja urheilukulttuurissa

Abstract

Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 1.11.2016 työryhmän selkeyttämään valtion roolia ja ohjauskeinoja suomalaisen liikunta-ja urheilukulttuurin edistämisessä. Työryhmän tuli keskittyä liikunnan ja urheilun avustusjärjestelmien ja ohjauskeinojen kokonaisvaltaiseen uudistamiseen, selkiyttämiseen ja vaikuttavuuden lisäämiseen, erityisesti liikunnan kansalaistoimintaa ja kuntia koskien. Lisäksi työryhmän tuli tehdä esityksiä avustusten käytön ja tuloksellisuuden seurannan kehittämiseksi.

Työryhmä kuuli laajaa joukkoa liikunta-alan toimijoita sekä kirjallisesti että suullisesti. Lisäksi se hyödynsi laaja-alaisesti aihetta käsitteleviä raportteja ja selvityksiä. Työryhmän keskeisen havainnon mukaan valtionhallinnon eri toimialat tekevät liikuntaan ja urheiluun vaikuttavia päätöksiä ilman yhtenäistä strategiaa ja ohjauspolitiikkaa. Nykyisillä hajanaisilla toimenpiteillä liikunnan ja urheilun suotuisat vaikutukset erityisesti väestön hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn lisäämiseksi jäävät osin saavuttamatta. Elintapasairauksien ja ylipainoisuuden yleistyminen ja terveyserojen kasvaminen näkyvät miljardiluokan yhteiskunnallisina kuluerinä, joihin liikunnan lisäämisellä olisi mahdollista vaikuttaa.

Työryhmä teki kaikkiaan 17 kehittämisehdotusta. Työryhmä pitää välttämättömänä parlamentaarisen liikuntapoliittisen selonteon laatimista, jossa linjattaisiin tulevien vuosien valtionhallinnon liikuntapoliittiset tavoitteet, toimenpiteet ja rahoitus. Valtioneuvosto asettaa selonteon toimeenpanon seurantaan toimielimen. Sote-uudistuksessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen kohdennettava lisäosuus kasvatetaan 1 prosentista 3 prosenttiin. Liikuntajärjestöjen avustamisessa tulee siirtyä nykyistä pitkäjänteisempään järjestelmään ja jatkaa käynnissä olevaa kehitystyötä, jossa hakukriteereitä ja järjestöryhmiä karsitaan. Erityisavustusten määrää järjestöille tulee vähentää. Samalla avustettavilta järjestöiltä tulee edellyttää paremmin todennettuja tietoja toiminnastaan. Kuntien valtionosuus- ja avustusjärjestelmä on kokonaisuudessaan uudistettava eri hallinnonalojen yhteistyönä. Valtionosuuslaskennassa tulee huomioida kunnan toiminnan aktiivisuus ja tulokset liikunnan edistämistyössä. Huippu-urheilun arvostuksen ja rahoitusaseman vahvistaminen edellyttää huippu-urheilun yhteiskunnallisen aseman ja perustelun päivittämistä. Huippu-urheilun rahoituspohjaa tulee vahvistaa valtion ja järjestökentän yhteisin toimenpitein sekä uusilla rahoitusmalleilla. Nuorten urheilijoiden tukemiseen kohdennetaan lisäresursseja. Liikunnan vapaaehtoistoimijoiden, urheiluseurojen ja monipuolistuvien liikuntapalveluiden verokohtelua tulee johdonmukaistaa terveyden, hyvinvoinnin ja liikuntamahdollisuuksien lisäämisen näkökulmasta