Biotekniikan tutkimuksen julkisen rahoituksen kansainvälisen arvioinnin jatkotoimenpiteet ja suositusten toimeenpano 2003-2006
opetus- ja kulttuuriministeriö
02.04.2003
Julkaisusarja:
Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2003:11
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-442-131-3Tiivistelmä
Työryhmän tehtävänä oli laatia ehdotus Biotekniikan julkisen rahoituksen vaikutusten kansainvälisessä arvioinnissa esitettyjen suositusten toimeenpanosta ja sopia arvioinnin edellyttämistä jatkotoimenpiteistä. Työryhmä ehdottaa mm. seuraavaa:
- Biotekniikan tutkimuksen pitkäjänteisestä ja laaja-alaista kehittämisestä jatketaan.
- Yliopistojen tulossopimuksiin vuosille 2004-2006 kirjataan kannanotto, jossa viiden biokeskuksen perusrahoitustaso sovitaan säilytettäväksi valtakunnallisesti vähintään vuoden 2003 tasolla (16,6 milj. euroa).
- Biokeskusten tutkimustoimintaan, laitehankintojen ja uusien kehittämishankkeiden käynnistämiseen edellä mainitun perusrahoituksen lisäksi osoitetaan erityisenä hankerahoituksena yhteensä seitsemän miljoonaa euroa vuosina 2004-2006.
- Tutkijankoulutusyhteistyötä sektoritutkimuslaitosten, yliopistojen ja tutkijakoulujen kesken tiivistetään ja tutkijakoulujen resursseja lisätään.
- Biotieteissä lisätään yhteistyötä kemian, fysiikan, tietotekniikan ja lääketieteen tutkijoiden kanssa paitsi tutkimusyhteistyön kautta myös aloittamalla biotekniikan koulutusohjelmia alojen välisenä yhteistyönä. Lisäksi kehitetään poikkitieteellistä koulutusta, jossa luonnostieteellisiä opintoja yhdistetään juridisiin-, markkinointi- ja johtamisopintoihin. Teknologian siirron koulutusta ja tutkimusta lisätään. Tutkijakouluissa lisätään IPR- ja liiketalousosaamista.
- Korkeakoulujen arviointineuvoston tulee arvioida biotieteiden perusopetuksen taso, opetuksen järjestelyt sekä ohjelmien toimivuus.
- Uusia itsenäisiä tutkimusinstituutteja ei tule perustaa. Nykyisiä yksikköjä tulee vahvistaa ja tarvittaessa laajentaa sellaisilla aloilla, joilla on korkeatasoista osaamista ja joilla voidaan saada kokoon riittävä kriittinen massa.
- Suurien ja kalliiden tutkimuslaitteistojen yhteiskäyttöä tulee lisätä. Suomen Akatemian ja Tekesin tulee harkita erilaisia mahdollisuuksia osallistua yliopistojen ja tutkimuslaitosten laitehankintojen rahoitukseen.
- Uusia teknologian siirtoyksiköitä ei tule perustaa. Sen sijaan nykyisten yksiköiden toimintaa tulee tehostaa ja kehittää niin, että ne palvelevat paremmin tutkijoita, tutkimuslaitoksia ja yrityksiä.
- Biotekniikan tutkimuksen laatua ja rahoitusta tulee kehittää maatalous-, metsä- ja ympäristösektorilla ja yhteistyötä muiden toimijoiden erityisesti yliopistojen ja teollisuuden kanssa tiivistää.
- Pääomasijoittajia ja rahoittajia tulee rohkaista käyttämään yhdistymisten evaluointia, suunnittelua ja toteutusta rahoituksen ehtona ja kannustaa siten järkevien yritysfuusioiden toteutumista.
- Vuonna 2005 asetetaan keskeisistä biotekniikan tutkimusta, koulutusta, tuotekehitystyötä, teknologian siirtoa ja alan yritystoimintaa edustavista tahoista koostuva työryhmä, jonka tehtäväksi annetaan selvittää biotekniikan julkisen rahoituksen kansainvälisen arvioinnin suositusten ja jatkotoimenpiteiden toteutuminen.
- Biotekniikan tutkimuksen pitkäjänteisestä ja laaja-alaista kehittämisestä jatketaan.
- Yliopistojen tulossopimuksiin vuosille 2004-2006 kirjataan kannanotto, jossa viiden biokeskuksen perusrahoitustaso sovitaan säilytettäväksi valtakunnallisesti vähintään vuoden 2003 tasolla (16,6 milj. euroa).
- Biokeskusten tutkimustoimintaan, laitehankintojen ja uusien kehittämishankkeiden käynnistämiseen edellä mainitun perusrahoituksen lisäksi osoitetaan erityisenä hankerahoituksena yhteensä seitsemän miljoonaa euroa vuosina 2004-2006.
- Tutkijankoulutusyhteistyötä sektoritutkimuslaitosten, yliopistojen ja tutkijakoulujen kesken tiivistetään ja tutkijakoulujen resursseja lisätään.
- Biotieteissä lisätään yhteistyötä kemian, fysiikan, tietotekniikan ja lääketieteen tutkijoiden kanssa paitsi tutkimusyhteistyön kautta myös aloittamalla biotekniikan koulutusohjelmia alojen välisenä yhteistyönä. Lisäksi kehitetään poikkitieteellistä koulutusta, jossa luonnostieteellisiä opintoja yhdistetään juridisiin-, markkinointi- ja johtamisopintoihin. Teknologian siirron koulutusta ja tutkimusta lisätään. Tutkijakouluissa lisätään IPR- ja liiketalousosaamista.
- Korkeakoulujen arviointineuvoston tulee arvioida biotieteiden perusopetuksen taso, opetuksen järjestelyt sekä ohjelmien toimivuus.
- Uusia itsenäisiä tutkimusinstituutteja ei tule perustaa. Nykyisiä yksikköjä tulee vahvistaa ja tarvittaessa laajentaa sellaisilla aloilla, joilla on korkeatasoista osaamista ja joilla voidaan saada kokoon riittävä kriittinen massa.
- Suurien ja kalliiden tutkimuslaitteistojen yhteiskäyttöä tulee lisätä. Suomen Akatemian ja Tekesin tulee harkita erilaisia mahdollisuuksia osallistua yliopistojen ja tutkimuslaitosten laitehankintojen rahoitukseen.
- Uusia teknologian siirtoyksiköitä ei tule perustaa. Sen sijaan nykyisten yksiköiden toimintaa tulee tehostaa ja kehittää niin, että ne palvelevat paremmin tutkijoita, tutkimuslaitoksia ja yrityksiä.
- Biotekniikan tutkimuksen laatua ja rahoitusta tulee kehittää maatalous-, metsä- ja ympäristösektorilla ja yhteistyötä muiden toimijoiden erityisesti yliopistojen ja teollisuuden kanssa tiivistää.
- Pääomasijoittajia ja rahoittajia tulee rohkaista käyttämään yhdistymisten evaluointia, suunnittelua ja toteutusta rahoituksen ehtona ja kannustaa siten järkevien yritysfuusioiden toteutumista.
- Vuonna 2005 asetetaan keskeisistä biotekniikan tutkimusta, koulutusta, tuotekehitystyötä, teknologian siirtoa ja alan yritystoimintaa edustavista tahoista koostuva työryhmä, jonka tehtäväksi annetaan selvittää biotekniikan julkisen rahoituksen kansainvälisen arvioinnin suositusten ja jatkotoimenpiteiden toteutuminen.