Raportti työpankkikokeilusta
Kuusi, Aarne (2017-09-19)
sosiaali- ja terveysministeriö
19.09.2017
Julkaisusarja:
Raportteja ja muistioita 2017:35This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3885-4Tiivistelmä
Sosiaali- ja terveysministeriön toimesta oli vuosina 2012–2016 käynnissä pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan kirjattu hanke työpankkikokeilun laajentamisesta valtakunnalliseksi. Kokeilu oli jatkoa vuosina 2009–2011 toteutetulle valtakunnalliselle työpankkikokeilulle.
Hankkeeseen osallistui 21 eri puolilla Suomea toimivaa osakeyhtiötä, työpankkia, jotka työllistivät työntekijöitä omaan tuotantoonsa, alihankintatöihin, vuokrasivat työntekijöitä ja työllistivät työntekijöitä suoraan asiakasyritykseen. Tavoitteena oli integroida etupäässä heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä työmarkkinoille ja löytää heille väylä työelämään. Työntekijät ohjautuivat työpankkiin vapaaehtoisesti TE-toimistoista, työvoiman palvelukeskuksista ja aktivointia ja koulutusta tarjoavilta toimijoilta tai omatoimisesti.
Tarkoituksena oli hakea kokemuksia työpankkitoiminnasta uuden kustannustehokkaan valtakunnallisesti monistettavan yrityksissä toteutettavan työllistämismallin kehittämiseksi sekä antaa suosituksia työvoimapolitiikan kehittämiseksi.
Tutkimustulokset osoittavat muun muassa sen, että työpankin kautta työllistyneet ovat kiinnittyneet työmarkkinoille merkittävästi paremmin kuin samankaltaiset henkilöt, jotka eivät olleet työpankin asiakkaina. Työpankin työllistämillä henkilöillä työllisyysaste oli kolmen seurantavuoden aikana keskimäärin 20 prosenttiyksikköä korkeampi kuin verrokeilla.
Työpankkitoimintaa voidaan toteuttaa niin, että kaikki hyötyvät siitä. Työnantajat saavat haluamanaan ajankohtana työtä ilman riskiä yleensä aluksi vuokratyönä, alihankintatyönä ja jatkossa pysyvänä työsuhteena. Työnantajat voivat vakuuttautua työn laadusta. Työntekijät puolestaan saavat pysyvän työsuhteen työpankkiin työehtosopimusten mukaisella palkalla ja välttävät lyhytaikaisten työsuhteiden riskit.
Työpankkikokeilun myönteiset vaikutukset julkiseen talouteen olivat noin viisi kertaa suuremmat verrattuna valtion kokeilusta aiheutuneisiin kustannuksiin.
Kokeilun rahoituksesta vastasi sosiaali- ja terveysministeriö.
Hankkeeseen osallistui 21 eri puolilla Suomea toimivaa osakeyhtiötä, työpankkia, jotka työllistivät työntekijöitä omaan tuotantoonsa, alihankintatöihin, vuokrasivat työntekijöitä ja työllistivät työntekijöitä suoraan asiakasyritykseen. Tavoitteena oli integroida etupäässä heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä työmarkkinoille ja löytää heille väylä työelämään. Työntekijät ohjautuivat työpankkiin vapaaehtoisesti TE-toimistoista, työvoiman palvelukeskuksista ja aktivointia ja koulutusta tarjoavilta toimijoilta tai omatoimisesti.
Tarkoituksena oli hakea kokemuksia työpankkitoiminnasta uuden kustannustehokkaan valtakunnallisesti monistettavan yrityksissä toteutettavan työllistämismallin kehittämiseksi sekä antaa suosituksia työvoimapolitiikan kehittämiseksi.
Tutkimustulokset osoittavat muun muassa sen, että työpankin kautta työllistyneet ovat kiinnittyneet työmarkkinoille merkittävästi paremmin kuin samankaltaiset henkilöt, jotka eivät olleet työpankin asiakkaina. Työpankin työllistämillä henkilöillä työllisyysaste oli kolmen seurantavuoden aikana keskimäärin 20 prosenttiyksikköä korkeampi kuin verrokeilla.
Työpankkitoimintaa voidaan toteuttaa niin, että kaikki hyötyvät siitä. Työnantajat saavat haluamanaan ajankohtana työtä ilman riskiä yleensä aluksi vuokratyönä, alihankintatyönä ja jatkossa pysyvänä työsuhteena. Työnantajat voivat vakuuttautua työn laadusta. Työntekijät puolestaan saavat pysyvän työsuhteen työpankkiin työehtosopimusten mukaisella palkalla ja välttävät lyhytaikaisten työsuhteiden riskit.
Työpankkikokeilun myönteiset vaikutukset julkiseen talouteen olivat noin viisi kertaa suuremmat verrattuna valtion kokeilusta aiheutuneisiin kustannuksiin.
Kokeilun rahoituksesta vastasi sosiaali- ja terveysministeriö.