Kansallisen materiaalitehokkuusohjelman arviointi

Abstract

Työssä on arvioitu kansallisen materiaalitehokkuusohjelman toteutumista, toimeenpanossa ilmenneitä ongelmia tai hidasteita, vaikuttavuutta, ja miten materiaalitehokuutta tulisi jatkossa edistää osana kiertotaloutta. Selvityksen tulokset kirkastavat kuvaa kansallisista materiaalitehokkuustyön painopisteistä ja toimista, joilla voidaan tehokkaimmin vastata EU:n kiertotaloustiedonannon ja YK:n Agenda 2030 kestävän kehityksen toimintaohjelman tavoitteisiin. Ohjelman toimenpiteiden yhdenmukaista arviointia varten luotiin arviointikehikko, jossa materiaalitehokkuutta tarkasteltiin eri toimijoiden ja toimintojen verkostomaisena kokonaisuutena kattaen sen keskeiset rakenteet ja vastuut sekä elinkaaren vaiheet tutkimuksesta käyttöönottoon ja edelleen hävitykseen asti. Kansallinen materiaalitehokkuusohjelma esitti vuonna 2013 materiaalitehokkuuden edistämiseksi kahdeksaa toimenpidettä, joihin on kuulunut kaikkiaan 40 eri hanketta. Arvioinnin kuluessa tuli ilmi, että materiaalitehokkuusohjelman alle on koottu hankkeita, joiden päätavoitteet ovat muussa kuin materiaalitehokkuuden parantamisessa. Ainoastaan puolet tarkastelluista hankkeista kohdistui suoraan materiaalitehokkuuteen. Nämä hankkeet ovat vaikuttaneet materiaalitehokkuuteen joko hyvin tai erittäin hyvin. On huomattava, että muut ohjelman hankkeet ovat hyviä hankkeita omassa kohdealueessaan ja useat arvioidut hankkeet kuitenkin vaikuttivat materiaalitehokkuuteen välillisesti, kuten resurssiviisauden ja kiertotalouden edistämisen kautta. Arvioinnin mukaan materiaalitehokkuusohjelman uudistaminen on tarpeen. Jotta materiaalitehokkuuteen merkittävästi vaikuttavat hankkeet painottuisivat, tämä edellyttää ohjelman selkeää ja tarkkaa kohdentamista. Tätä tukemaan tarvitaan lisätutkimusta. Hankkeita valittaessa pääpaino tulee kiinnittää myös innovatiivisuuteen ja tässä mielessä myös rahoittajan tekemään riskinottoon