Opetusministeriön maahanmuuttopoliittiset linjaukset
opetus- ja kulttuuriministeriö
17.11.2002
Julkaisusarja:
Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2003:7This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-442-373-1Tiivistelmä
Opetusministeriön kansliapäällikön johtoryhmän asettama epävirallinen työryhmä on laatinut seuraavan ehdotuksen opetusministeriön maahanmuuttopoliittisiksi linjauksiksi. Linjauksiin liittyy taustamuistio, jossa on selvitetty opetusministeriön hallinnonalan maahanmuuttopoliittisten toimenpiteiden nykytilaa sekä esitetty yksityiskohtaisempia toimenpide-ehdotuksia. Ehdotuksen tavoitteena on selkeyttää opetusministeriön toimialan maahanmuuttopolitiikkaa ja toimintaa hyvien etnisten suhteiden edistämiseksi. Työryhmän alustava ehdotus valmistui marraskuussa 2001, ja siitä pyydettiin lausuntoa kaikkiaan 22 eri taholta. Lausunnoissa esitettyjä näkökohtia on tässä ehdotuksessa pyritty mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon.
Suomalaisen maahanmuuttopolitiikan tavoitteena on kaikkien maahanmuuttajien joustava ja tehokas kotoutuminen yhteiskuntaan. Opetusministeriön toimiala on kotoutumisen ja hyvien etnisten suhteiden edistämisen kannalta hyvin keskeinen. Onnistunut maahanmuuttopolitiikka edellyttää tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Kotouttamispolitiikassa ja hyvien etnisten suhteiden edistämisessä viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää. Opetusministeriön käsityksen mukaan maahanmuutto ulkomailta Suomeen tulee lähivuosina edelleen kasvamaan. Maahanmuutto on pääasiassa hallittua ja sen kasvu tulee olemaan suhteellisen tasaista. Suurimmat maahanmuuttajaryhmät Suomeen tulevat jatkossakin lähialueilta. Väestömme ikääntyessä tarve vastaanottaa eri ammateissa toimivia työikäisiä ja nuoria ulkomailta kasvaa ja ulkomaisen työvoiman maahanmuutto lisääntyy.
Suomi tulee jatkossakin huolehtimaan osaltaan maailman pakolaisongelman lievittämisestä. Koko maailman ja Euroopan mittakaavassa esimerkiksi ympäristökatastrofit ja aseelliset konfliktit saattavat saada aikaan myös hallitsemattomia laajamittaisia muuttoliikkeitä, jotka johtavat tilapäisen suojelun tarpeen lisääntymiseen. Tähän liittyvät ilmiöt kohdistuvat Suomeen kuitenkin enimmäkseen viiveellä ja vaikuttavat keskimäärin vähemmän kuin muihin Euroopan maihin. Euroopan unionin alueella kehitys kulkee kohti yhteistä maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkaa.
Koulutus
Koulutuksen alalla lisääntyvään maahanmuuttoon vastataan ensisijaisesti kehittämällä yleistä koulutusjärjestelmää siten, että opetuksessa otetaan huomioon maahanmuuttajalasten ja -nuorten erityistarpeet. Erityisesti panostetaan maahanmuuttajaoppilaiden riittävään suomen tai ruotsin kielen hallintaan, joka luo pohjan myöhemmille opinnoille. Maahanmuuttajaoppilaiden oman äidinkielen säilyttämistä ja kehittämistä tuetaan.
Suvaitsevaisuutta ja myönteistä suhtautumista eri kulttuureihin korostetaan osana kaikkea opetusta. Vähemmistö- ja ihmisoikeuskysymykset sisällytetään järjestelmällisesti osaksi opettajien perus- ja täydennyskoulutusta. Opetushallinto varautuu rahoittamaan hyviä etnisiä suhteita tukevia kokeilu- ja kehittämishankkeita oppilaitoksissa ja korkeakouluissa. Pyritään varmistamaan, että oppikirjat ja muut opetusmateriaalit sisältävät riittävästi tietoa etnisistä vähemmistöistä ja ihmisoikeuksista.
Peruskouluissa lisätään maahanmuuttajien valmistavaa opetusta palaten 1990-luvun tasolle. Maahanmuuttajien osuus lukioiden oppilaista pyritään kaksinkertaistamaan vuoteen 2005 mennessä. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintoja kehitetään siten, että maahanmuuttajaopiskelijoiden määrä olennaisesti lisääntyy vuoteen 2010 mennessä. Maahanmuuttajien ulkomailla saadun koulutuksen hyödyntämistä tehostetaan. Päävastuu työttömien maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksesta säilyy työhallinnolla. Vastuu luku- ja kirjoitustaidottomien pakolaistaustaisten maahanmuuttajien sekä jatkokoulutuskelpoisuutta vailla olevien nuorten maahanmuuttajien koulutuksesta siirretään opetus-ministeriölle.
Yhteensovitetaan opintotuki ja kotoutumistuki niin, että kotoutumissuunnitelmaan oikeutettu maahanmuuttaja voisi nykyistä laajemmin saada kotoutumistukea myös ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen aikana.
Tutkimus
Päättäessään tutkimusohjelmista ja -hankkeista Suomen Akatemia ottaa huomioon monikulttuuristuvaan yhteiskuntaan kohdistuvat tutkimustiedon tarpeet.
Opetusministeriö suuntaa rahoitusta yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opetus-, tutkimus- ja selvityshankkeisiin, joilla edistetään monikulttuurisen yhteiskunnan toimintaedellytysten parantamista.
Opetusministeriö vastaa koko väestön asenteita kuvaavien säännöllisten asennebarometrien teettämisestä. Tarvittaessa opetusministeriö toteuttaa myös yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa maahanmuuttajia ja etnisiä suhteita koskevia selvityksiä.
Kulttuuri, liikunta ja nuorisopolitiikka
Vähemmistökulttuuritarpeet otetaan aikaisempaa paremmin huomioon osana kulttuurin ja taiteen tukemisen yleisiä järjestelmiä sekä kulttuuri- ja taidelaitosten toimintaa.
Maahanmuuttajien kulttuurisista tarpeista huolehditaan lisäämällä vähemmistökulttuurien tukemiseen tarkoitettuja määrärahoja vastaamaan lisääntynyttä maahanmuuttoa. Kehitetään järjestelmiä etnisiin vähemmistöihin lukeutuvien ammattitaiteilijoiden ja heidän järjestöjensä toiminnan tukemiseksi.
Maahanmuuttajanuorten parissa tehtävän nuorisotyön sekä nuorisotoiminnan kokeilu- ja kehittämishankkeita tuetaan aikaisempaa voimakkaammin. Liikunnan avulla suvaitsevaisuutta edistävän toiminnan tukemista jatketaan vähintään entisessä laajuudessa.
Hyvien etnisten suhteiden edistäminen
Rasismin vastaista ja suvaitsevaisuutta edistävää toimintaa korostetaan osana opetusministeriön ja sen alaisen hallinnon toimintaa. Hyvien etnisten suhteiden edistäminen sisällytetään ministeriön vuoteen 2010 ulottuvaan strategiaan yhtenä painopisteenä. Tavoitteita sisällytetään osaksi koulutuksen, tieteen, kulttuurin, nuorisotyön ja liikunnan toimintaohjelmia ja toimintapolitiikkoja. Tulosohjattavien laitosten ja yhteisöjen tulossopimuksissa sovitaan tarvittavista toimenpiteistä ja hankkeista. Rasismin ja muukalaisvihan vaaroja ja monikulttuurisen yhteiskunnan etuja korostetaan ministeriön tiedotustoiminnassa.
Opetusministeriö koordinoi rasismia torjuvia ja suvaitsevaisuutta edistäviä toimenpiteitä valtionhallinnossa yhteistyössä työministeriön kanssa. Opetusministeriö vastaa yhdessä työministeriön kanssa etnisiä suhteita koskevien EU-asioiden käsittelystä.
Uskonnollinen toiminta
Opetusministeriö huolehtii uuden uskonnonvapaus- ja hautaustoimilainsäädännön toimeenpanotehtävistä ja valmistelee rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien tukemiseen tarkoitetun valtionapujärjestelmän.
Suomalaisen maahanmuuttopolitiikan tavoitteena on kaikkien maahanmuuttajien joustava ja tehokas kotoutuminen yhteiskuntaan. Opetusministeriön toimiala on kotoutumisen ja hyvien etnisten suhteiden edistämisen kannalta hyvin keskeinen. Onnistunut maahanmuuttopolitiikka edellyttää tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Kotouttamispolitiikassa ja hyvien etnisten suhteiden edistämisessä viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää. Opetusministeriön käsityksen mukaan maahanmuutto ulkomailta Suomeen tulee lähivuosina edelleen kasvamaan. Maahanmuutto on pääasiassa hallittua ja sen kasvu tulee olemaan suhteellisen tasaista. Suurimmat maahanmuuttajaryhmät Suomeen tulevat jatkossakin lähialueilta. Väestömme ikääntyessä tarve vastaanottaa eri ammateissa toimivia työikäisiä ja nuoria ulkomailta kasvaa ja ulkomaisen työvoiman maahanmuutto lisääntyy.
Suomi tulee jatkossakin huolehtimaan osaltaan maailman pakolaisongelman lievittämisestä. Koko maailman ja Euroopan mittakaavassa esimerkiksi ympäristökatastrofit ja aseelliset konfliktit saattavat saada aikaan myös hallitsemattomia laajamittaisia muuttoliikkeitä, jotka johtavat tilapäisen suojelun tarpeen lisääntymiseen. Tähän liittyvät ilmiöt kohdistuvat Suomeen kuitenkin enimmäkseen viiveellä ja vaikuttavat keskimäärin vähemmän kuin muihin Euroopan maihin. Euroopan unionin alueella kehitys kulkee kohti yhteistä maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkaa.
Koulutus
Koulutuksen alalla lisääntyvään maahanmuuttoon vastataan ensisijaisesti kehittämällä yleistä koulutusjärjestelmää siten, että opetuksessa otetaan huomioon maahanmuuttajalasten ja -nuorten erityistarpeet. Erityisesti panostetaan maahanmuuttajaoppilaiden riittävään suomen tai ruotsin kielen hallintaan, joka luo pohjan myöhemmille opinnoille. Maahanmuuttajaoppilaiden oman äidinkielen säilyttämistä ja kehittämistä tuetaan.
Suvaitsevaisuutta ja myönteistä suhtautumista eri kulttuureihin korostetaan osana kaikkea opetusta. Vähemmistö- ja ihmisoikeuskysymykset sisällytetään järjestelmällisesti osaksi opettajien perus- ja täydennyskoulutusta. Opetushallinto varautuu rahoittamaan hyviä etnisiä suhteita tukevia kokeilu- ja kehittämishankkeita oppilaitoksissa ja korkeakouluissa. Pyritään varmistamaan, että oppikirjat ja muut opetusmateriaalit sisältävät riittävästi tietoa etnisistä vähemmistöistä ja ihmisoikeuksista.
Peruskouluissa lisätään maahanmuuttajien valmistavaa opetusta palaten 1990-luvun tasolle. Maahanmuuttajien osuus lukioiden oppilaista pyritään kaksinkertaistamaan vuoteen 2005 mennessä. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintoja kehitetään siten, että maahanmuuttajaopiskelijoiden määrä olennaisesti lisääntyy vuoteen 2010 mennessä. Maahanmuuttajien ulkomailla saadun koulutuksen hyödyntämistä tehostetaan. Päävastuu työttömien maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksesta säilyy työhallinnolla. Vastuu luku- ja kirjoitustaidottomien pakolaistaustaisten maahanmuuttajien sekä jatkokoulutuskelpoisuutta vailla olevien nuorten maahanmuuttajien koulutuksesta siirretään opetus-ministeriölle.
Yhteensovitetaan opintotuki ja kotoutumistuki niin, että kotoutumissuunnitelmaan oikeutettu maahanmuuttaja voisi nykyistä laajemmin saada kotoutumistukea myös ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen aikana.
Tutkimus
Päättäessään tutkimusohjelmista ja -hankkeista Suomen Akatemia ottaa huomioon monikulttuuristuvaan yhteiskuntaan kohdistuvat tutkimustiedon tarpeet.
Opetusministeriö suuntaa rahoitusta yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opetus-, tutkimus- ja selvityshankkeisiin, joilla edistetään monikulttuurisen yhteiskunnan toimintaedellytysten parantamista.
Opetusministeriö vastaa koko väestön asenteita kuvaavien säännöllisten asennebarometrien teettämisestä. Tarvittaessa opetusministeriö toteuttaa myös yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa maahanmuuttajia ja etnisiä suhteita koskevia selvityksiä.
Kulttuuri, liikunta ja nuorisopolitiikka
Vähemmistökulttuuritarpeet otetaan aikaisempaa paremmin huomioon osana kulttuurin ja taiteen tukemisen yleisiä järjestelmiä sekä kulttuuri- ja taidelaitosten toimintaa.
Maahanmuuttajien kulttuurisista tarpeista huolehditaan lisäämällä vähemmistökulttuurien tukemiseen tarkoitettuja määrärahoja vastaamaan lisääntynyttä maahanmuuttoa. Kehitetään järjestelmiä etnisiin vähemmistöihin lukeutuvien ammattitaiteilijoiden ja heidän järjestöjensä toiminnan tukemiseksi.
Maahanmuuttajanuorten parissa tehtävän nuorisotyön sekä nuorisotoiminnan kokeilu- ja kehittämishankkeita tuetaan aikaisempaa voimakkaammin. Liikunnan avulla suvaitsevaisuutta edistävän toiminnan tukemista jatketaan vähintään entisessä laajuudessa.
Hyvien etnisten suhteiden edistäminen
Rasismin vastaista ja suvaitsevaisuutta edistävää toimintaa korostetaan osana opetusministeriön ja sen alaisen hallinnon toimintaa. Hyvien etnisten suhteiden edistäminen sisällytetään ministeriön vuoteen 2010 ulottuvaan strategiaan yhtenä painopisteenä. Tavoitteita sisällytetään osaksi koulutuksen, tieteen, kulttuurin, nuorisotyön ja liikunnan toimintaohjelmia ja toimintapolitiikkoja. Tulosohjattavien laitosten ja yhteisöjen tulossopimuksissa sovitaan tarvittavista toimenpiteistä ja hankkeista. Rasismin ja muukalaisvihan vaaroja ja monikulttuurisen yhteiskunnan etuja korostetaan ministeriön tiedotustoiminnassa.
Opetusministeriö koordinoi rasismia torjuvia ja suvaitsevaisuutta edistäviä toimenpiteitä valtionhallinnossa yhteistyössä työministeriön kanssa. Opetusministeriö vastaa yhdessä työministeriön kanssa etnisiä suhteita koskevien EU-asioiden käsittelystä.
Uskonnollinen toiminta
Opetusministeriö huolehtii uuden uskonnonvapaus- ja hautaustoimilainsäädännön toimeenpanotehtävistä ja valmistelee rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien tukemiseen tarkoitetun valtionapujärjestelmän.