Psykoterapiakoulutustyöryhmän muistio
opetus- ja kulttuuriministeriö
01.01.2003
Julkaisusarja:
Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2003:6This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-442-371-5Tiivistelmä
Terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevan lainsäädännön nojalla annetussa asetuksessa terveydenhuollon ammattihenkilöistä (564/1994) säädetään psykoterapeutin nimikkeestä ja nimikkeen myöntämisen edellytyksistä. Psykoterapian koulutuskentän monimuotoisuus ja sisällöllinen heterogeenisuus on ollut ongelmallista asetuksen mukaisten psykoterapeuttinimikkeiden myöntämisen kannalta. Sosiaali- ja terveysministeriö teki opetusministeriölle aloitteen, jossa se esittää psykoterapiakoulutuksen kehittämistä ja koulutusta koskevien yhtenäisten kriteereiden laatimista nimikkeiden myöntämisen selkeyttämiseksi. Työryhmän asettamisen perusteluissa todetaan, että psykoterapiakoulutuksen valtakunnallinen kehittäminen on tärkeää mielenterveyden häiriöistä kärsivien potilaiden hoidon ja kuntoutuksen kannalta. Mielenterveyden häiriöt ovat sairausryhmänä kansantautien tasoa. Mainituista syistä samoin kuin psykoterapiatyön vaativuuden vuoksi psykoterapiakoulutuksen järjestäminen osana julkista koulutusjärjestelmää on perusteltua.
Työryhmä on perustanut työskentelynsä psykoterapiakoulutusten järjestämisprosessin tarkasteluun ja nykyhetken toiminnan arviointiin. Työryhmä teki laajat kyselyt psykoterapiakoulutuksista koulutusyhteisöille ja terveydenhuollolle psykoterapian tarpeesta Lähtökohtina ovat olleet myös aiempien psykoterapiakoulutustyöryhmien tekemä arviointityö ja muistiot: Psykoterapiakoulutustoimikunnan mietintö 1989:44 ja Stakesin Opas 29/1995. Pitkäjänteinen työ rakentuu toiminnan historiallisen perustan ymmärtämiselle.
Psykoterapiakoulutuksia järjestetään useiden koulutusyhteisöjen toimesta, pääsääntöisesti julkisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella. Noin kolmasosa psykoterapeuttikoulutuksista järjestetään korkeakouluissa. Psykoterapiakoulutusten järjestämisen moninaisuus, laajuus ja ongelmallisuus tulivat työryhmän arviointityössä selkeästi esiin. Koulutusvaatimuksia ei ole riittävästi määritelty, koulutusten järjestäjät ja opiskelijat eivät tiedä koulutuksen hyväksyttävyydestä psykoterapeuttipätevyyteen ennen Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen päätöstä psykoterapeutin ammattinimikkeen hyväksymisestä. Uusien koulutusten arvioimisjärjestelmää ei ole olemassa. Koulutuksia järjestetään markkinaperusteisen kysynnän ja tarjonnan -periaatteen mukaan. Alueellisia koulutustarvearvioita ei ole juurikaan tehty.
Psykoterapiakoulutuksen työryhmä ehdottaa psykoterapeuttikoulutuksen järjestämiseksi kaksitasoisena koulutuksena 1) psykoterapeuttikoulutus ja 2) psykoterapeuttikouluttajan koulutus. Lisäksi esitetään psykoterapeuttisten valmiuksien koulutusta. Koulutuksille esitetään koulutusvaatimukset. Psykoterapeuttikoulutus esitetään järjestettäväksi korkeakoulujärjestelmässä vuodesta 2007 alkaen. Siihen asti noudetaan Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen nykyään soveltamia käytäntöjä, jotka ovat kirjattuna myös muistiossa. Sosiaali- ja terveysministeriöön esitetään perustettavaksi Psykoterapeuttikoulutuksen asiantuntijaryhmä, jonka tehtävänä on antaa arvioita ja lausuntoja psykoterapiakoulutusten pätevyydestä psykoterapeutin ammattinimikkeen saamiseksi.
Muistioon liittyy yksi eriävä mielipide.
Työryhmä on perustanut työskentelynsä psykoterapiakoulutusten järjestämisprosessin tarkasteluun ja nykyhetken toiminnan arviointiin. Työryhmä teki laajat kyselyt psykoterapiakoulutuksista koulutusyhteisöille ja terveydenhuollolle psykoterapian tarpeesta Lähtökohtina ovat olleet myös aiempien psykoterapiakoulutustyöryhmien tekemä arviointityö ja muistiot: Psykoterapiakoulutustoimikunnan mietintö 1989:44 ja Stakesin Opas 29/1995. Pitkäjänteinen työ rakentuu toiminnan historiallisen perustan ymmärtämiselle.
Psykoterapiakoulutuksia järjestetään useiden koulutusyhteisöjen toimesta, pääsääntöisesti julkisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella. Noin kolmasosa psykoterapeuttikoulutuksista järjestetään korkeakouluissa. Psykoterapiakoulutusten järjestämisen moninaisuus, laajuus ja ongelmallisuus tulivat työryhmän arviointityössä selkeästi esiin. Koulutusvaatimuksia ei ole riittävästi määritelty, koulutusten järjestäjät ja opiskelijat eivät tiedä koulutuksen hyväksyttävyydestä psykoterapeuttipätevyyteen ennen Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen päätöstä psykoterapeutin ammattinimikkeen hyväksymisestä. Uusien koulutusten arvioimisjärjestelmää ei ole olemassa. Koulutuksia järjestetään markkinaperusteisen kysynnän ja tarjonnan -periaatteen mukaan. Alueellisia koulutustarvearvioita ei ole juurikaan tehty.
Psykoterapiakoulutuksen työryhmä ehdottaa psykoterapeuttikoulutuksen järjestämiseksi kaksitasoisena koulutuksena 1) psykoterapeuttikoulutus ja 2) psykoterapeuttikouluttajan koulutus. Lisäksi esitetään psykoterapeuttisten valmiuksien koulutusta. Koulutuksille esitetään koulutusvaatimukset. Psykoterapeuttikoulutus esitetään järjestettäväksi korkeakoulujärjestelmässä vuodesta 2007 alkaen. Siihen asti noudetaan Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen nykyään soveltamia käytäntöjä, jotka ovat kirjattuna myös muistiossa. Sosiaali- ja terveysministeriöön esitetään perustettavaksi Psykoterapeuttikoulutuksen asiantuntijaryhmä, jonka tehtävänä on antaa arvioita ja lausuntoja psykoterapiakoulutusten pätevyydestä psykoterapeutin ammattinimikkeen saamiseksi.
Muistioon liittyy yksi eriävä mielipide.