Tiedepolitiikan toimialan tulosohjauksen kehittäminen
opetus- ja kulttuuriministeriö
27.11.2002
Julkaisusarja:
Opetusministeriön työryhmien muistioita 2002:46This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-442-171-2Tiivistelmä
Työryhmän tehtävänä oli
- tiedepolitiikkaa toteuttavan tulosohjauksen yleinen kehittäminen
- opetusministeriön ja Suomen Akatemian, Arkistolaitoksen, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ja Varastokirjaston välisen tulossopimusmenettelyn, tulossopimusten tavoiteasettelun ja toiminnan raportoinnin kehittäminen
- toimintaa kuvaavien indikaattoreiden kehittäminen siten, että indikaattoreita voidaan käyttää hyväksi sekä asetettaessa toiminnalle tavoitteita että toiminnan seurannassa. Hankkeen tulokset tuli olla käytettävissä kauden 2004-2006 tulossopimusten valmistelussa.
Työryhmä pitää tärkeänä, että tiedepolitiikan toimialan tulosohjausta kehitetään tukemaan sekä valtakunnallisten tiedepoliittisten tavoitteiden toteuttamista että hallinnonalan virastojen ja laitosten omien tehtävien ja strategioiden toteuttamista. Tulosohjausta kehitettäessä on otettava huomioon sekä valtionhallinnon ohjausjärjestelmien yleinen kehittäminen että toimialan organisaatioiden erityispiirteet. Työryhmä tekee useita tulosohjausprosessia, tulossopimuksia, tulosalueita, tavoitteenasettelua, voimavaroja, raportointia, indikaattoreita ja arviointia koskevia yleisiä ehdotuksia, kuten mm.:
Kolmivuotinen tulossopimus laaditaan siten, että siinä on viraston tai laitoksen toiminta-ajatus, toiminnalle sovittavat tavoitteet tulosalueittain ryhmiteltynä sekä sovitut tavoitteiden raportointimenettelyt. Lisäksi sopimuksessa on seuraavan vuoden voimavarat.
Tulosalueet määritellään siten, että lähtökohtana on kunkin viraston ja laitoksen tehtävät. Tehtävämäärittelyn pohjana ovat asianomaiset lait tai asetukset. Tulosaluejaot ovat selkeitä kokonaisuuksia, jotka oleellisella tavalla kuvaavat viraston tai laitoksen tehtävää yhteiskunnassa. Tulossopimuksessa sovittavien kolmivuotiskauden tavoitteiden lähtökohtina ovat hallitusohjelma, valtion tiede- ja teknologianeuvoston katsaus, valtioneuvoston hyväksymä koulutuksen ja yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelma ja muut valtioneuvoston päätökset tai opetusministeriön päättämät strategiat sekä laitosten omat strategiat ja linjaukset.
Budjetointimenettelyä kehitetään ja selkeytetään. Veikkausvoittovarojen asema tiedepolitiikan toimialan rahoittamisessa olisi selvitettävä kokonaisuutena erikseen. Tulossopimuksissa toiminnalle asetettavien tavoitteiden ja voimavarojen tulee olla yhteydessä toisiinsa. Määrärahojen mitoituksen on oltava oikeassa suhteessa asetettuihin tehtäviin, ja tulossopimuksissa pitäisi olla mahdollista kohdentaa voimavaroja valtiovallan asettamien painotusten mukaisesti perustoimintojen kärsimättä. Tulossopimusten tavoitteita tulee tarkistaa aina määrärahatason oleellisesti muuttuessa.
Toiminnalle asetettavien tavoitteiden seuranta on olennainen osa tulossopimusprosessia. Tavoitteita asetettaessa sovitaan aina samalla miten niiden toteutumista seurataan. Toiminnan arviointia hyödynnetään tavoitteita asetettaessa. Tulosohjauksen apuvälineenä tavoitteiden saavuttamisen arvioinnissa ja toimintojen kehittämisessä käytetään osapuolten yhdessä sopimia indikaattoreita.
Työryhmä käsittelee lisäksi tiedepolitiikan toimialan kunkin viraston ja laitoksen tulosohjauksen kehittämistä erikseen. Työryhmä esittää kaikkien osalta hahmotelman tulosalueiksi, esimerkin tavoitteenasettelusta ja indikaattoreista. Työryhmä ehdottaa vuosiraportoinnin ohella lisäksi säännöllistä virastojen ja laitosten kokonaisarviointien järjestämistä.
- tiedepolitiikkaa toteuttavan tulosohjauksen yleinen kehittäminen
- opetusministeriön ja Suomen Akatemian, Arkistolaitoksen, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ja Varastokirjaston välisen tulossopimusmenettelyn, tulossopimusten tavoiteasettelun ja toiminnan raportoinnin kehittäminen
- toimintaa kuvaavien indikaattoreiden kehittäminen siten, että indikaattoreita voidaan käyttää hyväksi sekä asetettaessa toiminnalle tavoitteita että toiminnan seurannassa. Hankkeen tulokset tuli olla käytettävissä kauden 2004-2006 tulossopimusten valmistelussa.
Työryhmä pitää tärkeänä, että tiedepolitiikan toimialan tulosohjausta kehitetään tukemaan sekä valtakunnallisten tiedepoliittisten tavoitteiden toteuttamista että hallinnonalan virastojen ja laitosten omien tehtävien ja strategioiden toteuttamista. Tulosohjausta kehitettäessä on otettava huomioon sekä valtionhallinnon ohjausjärjestelmien yleinen kehittäminen että toimialan organisaatioiden erityispiirteet. Työryhmä tekee useita tulosohjausprosessia, tulossopimuksia, tulosalueita, tavoitteenasettelua, voimavaroja, raportointia, indikaattoreita ja arviointia koskevia yleisiä ehdotuksia, kuten mm.:
Kolmivuotinen tulossopimus laaditaan siten, että siinä on viraston tai laitoksen toiminta-ajatus, toiminnalle sovittavat tavoitteet tulosalueittain ryhmiteltynä sekä sovitut tavoitteiden raportointimenettelyt. Lisäksi sopimuksessa on seuraavan vuoden voimavarat.
Tulosalueet määritellään siten, että lähtökohtana on kunkin viraston ja laitoksen tehtävät. Tehtävämäärittelyn pohjana ovat asianomaiset lait tai asetukset. Tulosaluejaot ovat selkeitä kokonaisuuksia, jotka oleellisella tavalla kuvaavat viraston tai laitoksen tehtävää yhteiskunnassa. Tulossopimuksessa sovittavien kolmivuotiskauden tavoitteiden lähtökohtina ovat hallitusohjelma, valtion tiede- ja teknologianeuvoston katsaus, valtioneuvoston hyväksymä koulutuksen ja yliopistoissa harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitelma ja muut valtioneuvoston päätökset tai opetusministeriön päättämät strategiat sekä laitosten omat strategiat ja linjaukset.
Budjetointimenettelyä kehitetään ja selkeytetään. Veikkausvoittovarojen asema tiedepolitiikan toimialan rahoittamisessa olisi selvitettävä kokonaisuutena erikseen. Tulossopimuksissa toiminnalle asetettavien tavoitteiden ja voimavarojen tulee olla yhteydessä toisiinsa. Määrärahojen mitoituksen on oltava oikeassa suhteessa asetettuihin tehtäviin, ja tulossopimuksissa pitäisi olla mahdollista kohdentaa voimavaroja valtiovallan asettamien painotusten mukaisesti perustoimintojen kärsimättä. Tulossopimusten tavoitteita tulee tarkistaa aina määrärahatason oleellisesti muuttuessa.
Toiminnalle asetettavien tavoitteiden seuranta on olennainen osa tulossopimusprosessia. Tavoitteita asetettaessa sovitaan aina samalla miten niiden toteutumista seurataan. Toiminnan arviointia hyödynnetään tavoitteita asetettaessa. Tulosohjauksen apuvälineenä tavoitteiden saavuttamisen arvioinnissa ja toimintojen kehittämisessä käytetään osapuolten yhdessä sopimia indikaattoreita.
Työryhmä käsittelee lisäksi tiedepolitiikan toimialan kunkin viraston ja laitoksen tulosohjauksen kehittämistä erikseen. Työryhmä esittää kaikkien osalta hahmotelman tulosalueiksi, esimerkin tavoitteenasettelusta ja indikaattoreista. Työryhmä ehdottaa vuosiraportoinnin ohella lisäksi säännöllistä virastojen ja laitosten kokonaisarviointien järjestämistä.