Yliopistojen kaksiportaisen tutkintorakenteen toimeenpano
opetus- ja kulttuuriministeriö
31.10.2002
Julkaisusarja:
Opetusministeriön työryhmien muistioita 2002:39
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:952-442-163-1Tiivistelmä
Työryhmän tehtävänä oli laatia esitys yliopistojen perustutkintorakenteen muuttamiseksi kaksiportaiseksi. Työryhmän tuli laatia esitys niiksi toimenpiteiksi, joita tarvitaan alakohtaisesti kaksiportaisen tutkintorakenteen toimeenpanemiseksi. Tavoitteena on saada aikaan tutkintorakenne, jossa kaikki opiskelijat suorittaisivat ensin kolmivuotisen kandidaatin tutkinnon ja sen jälkeen halutessaan kaksivuotisen ylemmän korkeakoulututkinnon. Työryhmän tuli laatia tavoitteet alemmille ja ylemmille korkeakoulututkinnoille ja yleiset suuntaviivat maisteriohjelmien kehittämiselle. Lisäksi työryhmän tuli arvioida muut erillisten alakohtaisten tutkintoasetusten kehittämistarpeet sekä perustutkintojen kehittämisen vaikutuksia tieteelliseen jatkokoulutukseen.
Työryhmän tuli myös tehdä ehdotus, jolla nykyistä opintoviikkomitoitusta voitaisiin kehittää paremmin yhteensopivaksi ECTS-järjestelmän kanssa.
Työryhmän tuli laatia ehdotukset tarvittaviksi säädösmuutoksiksi.
Työryhmä ehdottaa, että kaksiportainen tutkintorakenne otetaan käyttöön kaikilla koulutusaloilla 1.8.2005 alkaen. Työryhmä ehdottaa opintoviikkojärjestelmästä luopumista ja siirtymistä ECTS-pohjaiseen opintojen mitoitukseen. Yksi opintovuosi merkitsisi 1600 opiskelijatyötuntia ja tuottaisi 60 opintopistettä. Työryhmä painottaa, että uudistuksen yhteydessä tutkintovaatimukset eivät saisi nykyisestään kasvaa ja uusien vaatimusten tulisi perustua alakohtaiseen ydinainesanalyysiin. Uusien opetussuunnitelmien tulee mahdollistaa opiskelijoiden henkilökohtaisten opetussuunnitelmien käyttöönotto sekä opintojen riittävä valinnaisuus.
Alemman korkeakoulututkinnon laajuudeksi työryhmä ehdottaa 180 opintopistettä. Tutkinto tulisi voida suorittaa kolmessa vuodessa. Ylemmän korkeakoulututkinnon laajuudeksi ehdotetaan 120 pistettä, eli kahden vuoden opintoja. Työryhmä ehdottaa, että opiskelijavalinnassa opiskelijat valittaisiin suorittamaan alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa yhdellä valinnalla.
Työryhmä ehdottaa, että yliopistot perustaisivat tutkimuksen ja työelämän uusiin tarpeisiin vastaavia maisteriohjelmia. Ns. maisteriohjelmina järjestettävään koulutukseen opiskelijat valittaisiin erillisellä haulla. Kelpoisuuden näihin opintoihin tuottaisi soveltuva alempi korkeakoulututkinto tai ammattikorkeakoulututkinto tai niitä vastaava koulutuksen taso. Sisällöllisten erojen vuoksi yliopistot voisivat edellyttää opiskelijoilta enintään 60 opintopisteen laajuisia täydentäviä opintoja.
Työryhmä ehdottaa myös vieraskielisten tutkintoon johtavien koulutusohjelmien järjestämistä yliopistoihin.
Työryhmä ehdottaa, että nykyiset yliopistojen perustutkintoja sekä tieteellisiä ja taiteellisia jatkotutkintoja koskevat 20 asetusta kumottaisiin ja korvattaisiin yhdellä yhteisellä valtioneuvoston asetuksella yliopistojen tutkinnoista. Samalla väljennettäisiin tutkintoja koskevia säädöksiä. Työryhmä esittää, että yliopistojen välinen koulutusvastuujako säilyy nykyisellään. Muutoksista tähän neuvoteltaisiin ja päätettäisiin ministeriön ja yliopistojen välisissä tulossopimuksissa.
Lisäksi työryhmä esittää yliopistolakia tarkistettavaksi opiskelijavalinnan, kelpoisuutta koskevien säännösten ja tutkintojen perusteiden sekä tutkintokielen osalta.
Työryhmän tuli myös tehdä ehdotus, jolla nykyistä opintoviikkomitoitusta voitaisiin kehittää paremmin yhteensopivaksi ECTS-järjestelmän kanssa.
Työryhmän tuli laatia ehdotukset tarvittaviksi säädösmuutoksiksi.
Työryhmä ehdottaa, että kaksiportainen tutkintorakenne otetaan käyttöön kaikilla koulutusaloilla 1.8.2005 alkaen. Työryhmä ehdottaa opintoviikkojärjestelmästä luopumista ja siirtymistä ECTS-pohjaiseen opintojen mitoitukseen. Yksi opintovuosi merkitsisi 1600 opiskelijatyötuntia ja tuottaisi 60 opintopistettä. Työryhmä painottaa, että uudistuksen yhteydessä tutkintovaatimukset eivät saisi nykyisestään kasvaa ja uusien vaatimusten tulisi perustua alakohtaiseen ydinainesanalyysiin. Uusien opetussuunnitelmien tulee mahdollistaa opiskelijoiden henkilökohtaisten opetussuunnitelmien käyttöönotto sekä opintojen riittävä valinnaisuus.
Alemman korkeakoulututkinnon laajuudeksi työryhmä ehdottaa 180 opintopistettä. Tutkinto tulisi voida suorittaa kolmessa vuodessa. Ylemmän korkeakoulututkinnon laajuudeksi ehdotetaan 120 pistettä, eli kahden vuoden opintoja. Työryhmä ehdottaa, että opiskelijavalinnassa opiskelijat valittaisiin suorittamaan alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa yhdellä valinnalla.
Työryhmä ehdottaa, että yliopistot perustaisivat tutkimuksen ja työelämän uusiin tarpeisiin vastaavia maisteriohjelmia. Ns. maisteriohjelmina järjestettävään koulutukseen opiskelijat valittaisiin erillisellä haulla. Kelpoisuuden näihin opintoihin tuottaisi soveltuva alempi korkeakoulututkinto tai ammattikorkeakoulututkinto tai niitä vastaava koulutuksen taso. Sisällöllisten erojen vuoksi yliopistot voisivat edellyttää opiskelijoilta enintään 60 opintopisteen laajuisia täydentäviä opintoja.
Työryhmä ehdottaa myös vieraskielisten tutkintoon johtavien koulutusohjelmien järjestämistä yliopistoihin.
Työryhmä ehdottaa, että nykyiset yliopistojen perustutkintoja sekä tieteellisiä ja taiteellisia jatkotutkintoja koskevat 20 asetusta kumottaisiin ja korvattaisiin yhdellä yhteisellä valtioneuvoston asetuksella yliopistojen tutkinnoista. Samalla väljennettäisiin tutkintoja koskevia säädöksiä. Työryhmä esittää, että yliopistojen välinen koulutusvastuujako säilyy nykyisellään. Muutoksista tähän neuvoteltaisiin ja päätettäisiin ministeriön ja yliopistojen välisissä tulossopimuksissa.
Lisäksi työryhmä esittää yliopistolakia tarkistettavaksi opiskelijavalinnan, kelpoisuutta koskevien säännösten ja tutkintojen perusteiden sekä tutkintokielen osalta.